Ihminen on muiden nisäkkäiden tapaan tasalämpöinen olento. Lämmöntuottoa säätelee aivolisäkkeessä sijaitseva lämmönsäätelykeskus, joka pyrkii pitämään kaikissa olosuhteissa 36-37 asteen tasaisen ruumiinlämmön. Varsinkin suurissa valtimoissa virtaava veri, keskeiset sisäelimet ja aivojen lämpötila eivät automaattisen lämmönsäätelyn vaikutuksesta juuri vaihtele, mutta vartalon ääreis- ja pinnallisissa osissa lämpötilan vaihtelu voi olla suurempaa. Todennäköisesti tähän ilmiöön perustuvat myös alilämmön mittaustulokset. Käytännössä lämmönsäätelyyn osallistuu mm. kilpirauhanen omalla aineenvaihdunnallaan.

Tasalämpöisyyden vuoksi alilämmön kehittyminen ilman ulkoisia olosuhteiden vaikutusta on hyvin epätodennäköistä. Ruumiinlämpö nousee kuitenkin erilaisissa virusten ja bakteereiden aiheuttamissa infektioissa, jossa elimistön aktivoitunut puolustusjärjestelmä aiheuttaa ruumiinlämmön nousun tehostaakseen omaa immuunipuolustustaan. Ruumiinlämpö laskee lähinnä ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta kehon toimiessa lämmönluovuttajana. Kainalosta mitattu lämpötila on noin 0.4-0.5 astetta alhaisempi kuin suusta mitattuna. Peräsuolesta mitattuna ruumiinlämpö on lähimpänä kehon ydinosien lämpötilaa.