Sydämen työvaiheen aiheuttama valtimonsisäisen verenpaineen kohoaminen voidaan mitata eri puolilta kehoa kulkevista valtimohaaroista tunnustelemalla niitä sormin. Tällöin aistitaan suonensisäisen verenpaineen muutoksen aiheuttama valtimonseinämän joustava laajentuminen, joka tunnetaan sormenpäissä pulsaationa. Tavallisimmin se tunnustellaan kaulalta tai ranteesta värttinävaltimosta. Sydämen supistumista säätelee tavallisimmin sydämen korvakkeessa sijaitseva sinussulmuke, jonka tahdittamana sydämen supistumistaajuus pysyy tasaisena.

Ihmisen ollessa levossa normaali sydämen leposyke vaihtelee 45-80 välillä. Harva syke on tavallista kestävyysurheilua harrastaneilla ihmisillä ja iltaisin leposyke voi laskea jopa 35 tasolle, mikä johtuu sydämen harvan rytmin riittävän kudosten hapetukseen alhaisella sykkeellä. Hyvin alhainen perussyke voi kuitenkin altistaa urheilevat ihmiset yleensä hyvänlaatuisille rytmihäiriöille. Muutenkin tasaista perussykettä tunnustellessa saattaa silloin tällöin jäädä ikäänkuin "lyönti väliin" ja sen tilalla on tauko. Kyseessä on yleensä yleinen ja hyvänlaatuinen sydämen rytmin vaihteluun liittyvä ilmiö muuten oireettomalla henkilöllä.

Korkea yli 80/min leposyke voi olla merkki hermostuneisuudesta, sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta tai esimerkiksi kilpirauhasen toiminnan häiriöstä. Sympaattinen hermosto voi aktivoitua erilaisiin mielialanvaihteluihin tai kiihtymistiloihin liittyen. Sydämen sykkeen kiihtyminen on tyypillinen sympaattisen hermoston aktivoitumisen osoittaja ja siten tyypillistä mutta kuitenkin vaaratonta ahdistuneisuus- ja stressitiloihin liittyen. Hormonitason vaihtelut voivat naisilla toisinaan altistaa tykyttelylle ja rytmihäiriötuntemuksille vaihdevuosiin tai kuukautiskierron hormonitason vaihteluihin liittyen. Joskus epäsäännöllisen tai kiihtyneen rytmin taustalla on sydämen rakenteellinen tai toiminnallinen sairaus, mutta yleensä alle 100/min tasolle on olemassa hyvänlaatuinen selitys. Yli 120-140 oleva rytmi viittaa yleensä rytmihäiriön mahdollisuuteen. Tavallisin niistä on ns. eteisvärinä eli flimmeri, joka on varsinkin vanhemmilla ihmisillä yleinen. Tällöin peruspulssi on epäsäännöllinen ja hitaassakin eteisvärinässä sinusrytmiä nopeampi.