 Verenpainetautia sairastavilla todetaan toistuvissa mittauksissa systolisen tai yleisimmin diastolisen paineen kohoamista. Sydämen systolisella eli yläpaineella, käytännössä siis sydämen työvaiheen paineella tarkoitetaan työntövaihetta, jossa tuoretta verta työntyy aortan kautta kehon ääreisosin valtimoihin. Normaali/tavallinen systolinen eli yläpaine on keskimäärin 120mmhg. Diastolisella eli sydämen lepopaineella tarkoitetaan mittaustuloksissa ilmoitettua alempaa lepoverenpainetta, jota myös sydämen täyttövaiheen paineeksi nimitetään. Tällöin työntövaiheessa on tauko ja sydämen kammiot täyttyvät tuoreesta verestä aloittaakseen pian taas uuden työntövaiheen. Tällöin myös pääverisuonissa on alhaisempi suonensisäinen paine, kun verimassa ei ole aktiivisessa työntövaiheessa. Normaali/tavallinen lepopaine on keskimäärin 80 mmhg. Diastolisen verenpaineen kohoamisen on katsottu aiheuttavan pitkään jatkuessaan vakavia verenkierrollisia sairauksia. Tosin viimeaikaisissa selvityksissä systolisen verenpaineen hoitoon on kiinnitetty myös huomiota. Korkea verenpaine rasittaa sydäntä, sillä sen on pumpattava verta vasten suurempaa painetta. Jopa lievästi koholla olevaa verenpainetta tulisi seurata ja hoitaa joko lääkkeettömin tai lääkehoidon menetelmin. Verenpainetauti altistaa kaikille sydämen sairauksille, munuaisten vajaatoiminnalle sekä aivohalvauksille. Verenpainetauti on usein elintapasairaus. Erityisesti runsas suolan käyttö, tupakointi, rasvainen ruokavalio, lihominen, stressi ja liikunnan puute aiheuttavat verenpaineen kohoamista. Syy-yhteyttä elintapoihin viitatessa puhutaan ns. essentiellistä eli hyvänlaatuisesta verenpainetaudista, jota sairastaa 95% kaikista verenpainetautipotilaista. Valtaosalla verenpaine kohoaa ilmeisesti osittain länsimaisten elintapojen seurauksena, eikä taustalla ole varsinaista elimellistä syytä. Vain noin 5 % verenpainetautia sairastavista omaa jonkin muun selkeän elimellisen syyn verenpaineen kohoamiselle. Niitä voivat olla munuaisvaltimon ahtauma, munuaisten vajaatoiminta, eräät lisämunuaisen kuorikerroksen kasvaimet sekä hormonitoiminnan häiriöt. Sekundaarisen eli elimellisen verenpainetaudin jäljille usein päästään, kun verenpainetauti ei riittävän hyvin reagoi lääkitykselle. Tällöin tarvitaan sairaalatason tutkimuksia elimellisen verenpainetaudin toteamiseksi tai poissulkemiseksi. |
| Sairauteen liittyvät oireet ja sairauden hoidot | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Yleisimmät oireet  |
Käytetyimmät hoidot |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 Sydämen työvaiheen aiheuttama valtimonsisäisen verenpaineen kohoaminen voidaan mitata eri puolilta kehoa kulkevista valtimohaaroista tunnustelemalla n... Lue lisää... |
 Ihmisen painoa mitataan vakiintuneesti länsimaisessa mittajärjestelmässä kilogrammoina. Suomalaisessa neuvolajärjestelmässä paino-pituuskäyrää käytetä... Lue lisää... |
 Painoa mitataan ns. painoindeksillä, jossa sitä verrataan pituuteen saaden vertailtavuutta pituuden ja painon suhteen. Normaalisti painoindeksi vaihte... Lue lisää... |
 Verenpaineella tarkoitetaan valtimon sisäistä painetta sydämen pumpatessa tuoretta hapekasta verta aorttaan ja edelleen valtimoiden kautta kudoksiin. ... Lue lisää... |
 Verensokerin tehtävänä on toimia ruoan sisältämän hiilihydraatin pilkkoutuessa suonensisäisenä energianviejänä elimistön kudoksiin. Verensokeri kohoaa... Lue lisää... |
| Kysymys | Vastauksia | Viimeisin vastaus |
|---|---|---|
 Milloin verenpainelääkkeitä kannattaa aloittaa syömään? | 1 kpl | 13.11.2008 11:09:34 |
| Onko alkoholi minulle ongelma? | 1 kpl | 18.11.2008 15:16:58 |
| Miten laihdutan? | 1 kpl | 24.11.2008 17:20:06 |
| Mistä saa tietoa sikainfluenssan rokotusjärjestyksestä? | 1 kpl | 28.10.2009 14:54:48 |
Alla voit keskustella ja kertoa omia kokemuksiasi aiheesta
 | TriDoc  kirjoitti13.07.09 15:20 Käytännön hoitavan lääkärin kannalta potilaan verenpainetaudista laadittava B-lausunto saattaa tuntua osin työläältä ja byrokraattiseltakin tavalta yrittää erotella, kenelle kuuluu 50% ja kenelle 75% erityiskorvattavuus (vaikeahoitoinen) verenpainetaudin suhteen. Tietysti lääkärimäärän lisääntyessä tämäntyyppinen "todistamisen" taakka yhä enemmän lisääntynee. Jos potilaan verenpainetta hoitava lääkäri saisi päättää, myönnettäisiin varmasti 75 % erityiskorvauksia nykyistä enemmän. Tällöin ei ehkä pystyttäisi pysymään enää vaikeahoitoisuuden määritelmässä samalla tavalla kuin KELA sen nyt toteuttaa. Kun päätös viedään hallinnolliselle tasolle ( Kela), tulee päätöksestä ehkä käytännön tasolta tarkastellen "byrokraattinen ja jäykkä", kuten Yxraatokin toi esille. Ymmärrän hyvin tämän vaikutelman mikä syntyy verenpainetautia arvioitaessa. Kyllä nykyisessä järjestelmässä on monia kipupisteitä ja intressiristiriitoja. Mutta ei auta, on vain yritettävä hoitaa työ niin hyvin kuin sen yleensä pystyy ja uskon, että useimmat lääkärit yrittävät tehdä myös asiassa parhaansa! |
 | m29-3157 kirjoitti 08.01.10 06:13 Moi, täällä näkyi olevan keskustelua läppävuodosta joten laitan kysymykseni tänne. Olen 26-vuotias aktiivisesti urheileva (punttisali ja rugby lajeina) mies (187cm/95kg). Ylikuntotutkimusten yhteydessä minulla todettiin kaksipurjeinen aorttaläppä ja tästä johtuva läppävuoto. Verenpaineet ovat ilmeisesti hieman kohonneet ja rasitus-EKG:ssä verenpaineet nousivat 8 min jälkeen 260:een ja koe keskeytettiin, vaikken edes kunnolla hengästynyt. Lääkärin mukaan minun pitäisi lopettaa raskaiden painojen nostelu ja yleensäkin maksimisuoritusten tekeminen. Olen nyt tehnyt vain reippaita kävelylenkkejä matalilla sykkeillä ja lihaskuntoa oman kropan vastuksella. Millaisia lajeja minun kannattaisi harkita jatkossa, kun nykyinen on ilmeisestikin liian kovaa hommaa sydämelleni? Onko esimerkiksi paini tai jokin kamppailulaji, jossa ei tarvitse maksimiponnistuksia, sopiva? Vai onko minun vain sopeuduttava ja opeteltava sauvakävelemään? |
| Kirjautumaton käyttäjä kirjoitti 09.02.10 03:09 Yläpaineeni vaihtelee herkästi (140- 180), alapaineeni sen sijaan pysyttelee kahdeksassakymmenssä, joskus alle (70). Pulssikin vaihtelee. Olen yliherkkä tyyppi, nainen ja keski-ikäinen. En käytä mitään lääkkeitä. Tulisiko huolestua tuosta yläpaineesta ja mistä se yleisesti ottaen kertoo. |
| 09.02.10 14:30 Sydämen kannalta terveellistä liikuntaa meille kaikille ihmisille on kaikki kevyellä teholla tehtävä liikuntasuorite, jossa ei tarvitse kovin paljon puuskuttaa, perussykkeen noustessa kuitenkin perustasolta 110-130 tasolle minuutissa. Usein tällainen liikunta tuntuu liian hidasvauhtiselta, ja tavallisimpana kuntoilijan "virheenä" on ajautuminen lähellä maksimisykettä tehtävään liikuntasuoritukseen. Sen seurauksena liikuntasuorituksesta ei tule kehoa elvyttävä vaan väsyttävä tapahtuma. Matalalla perussykkeellä tehtävä liikuntasuoritus on valtaosalta liikuntasuoritteita suositeltava,virkistävä ja ainoastaan välillä syketasoa voi sitten nostaa reippaammin kovempivauhtisella liikunnalla. Tämä siis tavalliselle kuntoilijalle suositeltava liikuntaresepti. Lajit, joissa tarvitaan maksimivoimaa, tuskin sopivat sydämelle, jolla on alentunut taipumus rasituksen vaikutuksille. Aerobisina lajeina kävely, pyöräily, hiihto ja uinti varmaankin ovat meille kaikille kuntoliikkujille ja samalla sinullekin sykettä seuraten suositeltavia. |
| 09.02.10 14:46 Systolista-eli yläpainetta on perinteisesti vähemmän seurattu ja hoidettu diastolisen eli alapaineen vietyä aiemmin verenpaineen hoidossa valtaosan huomiosta. Nyttemmin myös systoliseen verenpaineeseen on alettu kiinnittämään enenevässä määrin huomiota. Erilaisissa seurantamittauksissa on todettu systolisen verenpaineen olevan herkempi kaikille jännitys- ym tekijöille, joilla saattaa olla sitten nostavaa vaikutusta yläpaineeseen. Siksi yhdestä kohdolla olevasta mittaustuloksesta ei ole vielä syytä huolestua. Yleensäkin verenpainetaudin hoito perustuu pitkälliseen seurantaan, eivätkä hetkittäiset tai yksittäiset paineen heilahtelut tai poikkeavat mittausarvot ole mitenkään harvinaisia, vaan ovat osa tautiin liittyvää ilmentymää. Koholla oleva yläpaine voi kertoa joskus myös verisuonten seinämien jäykistymisestä, joka syntyy yleisimmin ateroskleroosin eli verisuonisairauden (kovettumataudin) merkkinä. Yläpaineen hoito on nykyisin osa verenpainetaudin hoitoa, jota yritetään saada kuriin alapaineen hoidon ohella. |
| Kirjautumaton käyttäjä kirjoitti (  vastaus nimimerkille: TriDoc)10.02.10 05:26 Kiitos valaisevasta vastauksesta! Mutta onko niin, että on olemassa lääkkeitä, jotka laskevat pelkästään systolista painetta eivätkä "koske" hyvään diastoliseen paineeseen (siis laske sitä liian alas)? |
| Kirjautumaton käyttäjä kirjoitti 18.03.10 11:33 Hei, Eläkeikäiseksi kestän rasitusta kohtalaisen hyvin. En kuitenkaan tarpeettomasti revittele, esim. vauhtijuoksuista olen luopunut. Ylämäet esim. hiihdossa nousevat hyvin, mutta esim. 50km hiihdon jälkeen alkaa hartioissa, rinnassa ja vas. kyljessä puristus ja sydämen lisälyönnit. En oikein uskalla jatkaa suoritusta pidemmälle. Suhteellisen säyseiden kestävyyssuoritusten jälkeen saattaa mennä viikko pari eräänlaisessa toipumisvaiheessa, jolloin jonkin verran rinnassa on painon tunnetta ja kaulan suuriin verisuoniin ja lapojen väliin säteilee kipua. Tuo on ainoa tilanne, jossa joudun keskeyttämään suorituksen, lyhemmät matkat menevät hyvin. Lähes samantasoisia kipuja saattaa kyllä esintyä levossakin, flunssassa ja valvomisen jälkeen. Paino, veren sokeri, rasva-arvot kaikki ovat hyvällä tolalla. Lepopulssi on matala (40-50/min). Verenpaine on joskus korkealla (160/85), joskus taas matalalla (120/65) riippuen liikunnan määrästä ja stressistä. Sydänfilmissä eivät ole mitään kovin poikkeavaa nähneet. Kysymys: Uskallanko jatkaa ylipitkiä kuntosuorituksia, maraton, pitkät hiihdot (60-90km), pitkät pyöräilyt (150-200km) jne. vaarantamatta henkeä? Terv. Himokuntoilija. |
 | n52-3571 kirjoitti 28.09.10 02:12 hei. voiko lihas-särky aiheuttaa korkean pulssin.minulla oli heinäkuun alussa pulssi 115,kun menin lääkärille.olen potenut lihas-särkyä pitemmän ajan,lihas-särky johtuu whiplash ja sen seurauksena korkea pulssi,lääkäri sanoi juhtuvan sen sitä.sain atenolol mylan 25g lääkkeeksi,on auttanut,nyt on parempi olo,sydän ei hakkaa niin tuhottoman nopeaa nyt,mutta särky selkä ja hartialihaksissa on sama,samoin särky menee niskaan ja sieltä päähän.tätä on jatkunut kohta vuoden päivät.kysymykseni siis on,korkea pulssi,voiko sen aiheuttaa lihas-särky. |
 | Meeni kirjoitti ( vastaus nimimerkille: n52-3571)28.09.10 11:05 Minulla ainakin pitkäaikainen lihassärky nostaa pulssi ja verenpainetta, samoin päänsärky. |
 | Norppa kirjoitti 12.09.11 07:17 Minulla ollut aina verenpaineet kohdallaan . Mutta nykyään, yläpaineesta en ole huolissaan, se vaihtelee 130-147 välillä, mutta alapaine lähes jatkuvasti 95. Pitää tarkkailla. Harrastan liikuntaa,- koiran kanssa kevyttä lenkkeilyä. |
18:09  | muumimamma halasi käyttäjiä Banda, Joneka, Tarja-2705, Jenskuuuu, elluri |
17:29  | m10-5812 on uusi käyttäjä |
| 15:48 | Marjatta halasi käyttäjiä MotoLaura, reporanka, n41-5179 |
| 15:45 | Marjatta halasi käyttäjiä Henu82, caren |
| 15:43 | Marjatta halasi käyttäjiä bisoprolol, syyskissuli, muumimamma, saruska, ritvamummi |
| 15:35 | Eva halasi käyttäjää saruska |
| 15:32 | Eva halasi käyttäjää Marjatta |
| "Within one month from its launch Hoitonetti has surpassed all expectations in traffic, unique users and page views" (Helsinki Times, 4.12.2008) |
| "Uusi verkkopalvelu tarjoaa terveystietoa ja virtuaalisen olkapään" (Turun Sanomat, 09.11.2008) |
