Yliherkkyystilalla tarkoitetaan kudostasolla syöttösolusta vapautuvaa histamiinia, joka saattaa aiheuttaa mm. nenän limakalvolla tyypillisiä tukkoisuus- ja limakalvo-oireita. Yliherkkyystila voi syntyä joko allergisoitumisen tai muun fysikaalisen ärsytyksen perusteella. Pidempiaikaiset, tasaisemmat nuhaoireet voivat liittyä ns. vasomotoriseen nuhaan, jossa erilaiset fysikaaliset ja kemialliset epäpuhtaudet aiheuttavat nenäoireita, nenän limakalvon ärsytyksen kautta vuotamista, tukkoisuutta ja turvotusta. Tällöin kyse ei ole varsinaisesta allergiasta, vaan kudostasolla yleisen yliherkkyystaipumuksen aiheuttamasta reagoinnista ympäristön ärsykkeille.

Yleensä vasomotorinen nuha on pidempikestoisempaa, eikä noudata allergisen nuhan tapaan suurta kausivaihtelua. Myös oireet ovat lievempiä kuin äkillisesti alkavassa allergisessa nuhassa. Vasomotorisesta nuhasta kärsivä reagoi normaalia herkemmin lämpötilan ja ilmanalan vaihtelulle sekä erilaisille fysikaalisille ärsykkeille ja sisäilman epäpuhtauksille. Fysikaaliset ärsykkeet sekä ilman epäpuhtaudet laukaisevat tällöin ei-allergisella mekanismilla limakalvoreaktion. Yleensä oireena esiintyy nuhaisuutta, niistämisen tarvetta, tukkoisuusoireita sekä nenän kirvelyä. Vasomotoriseen nuhaan auttaa osalle potilaista parhaiten nenän kautta annosteltava ipratropiumi. Osalle paikallisesti nenään annosteltavilla kortikoidisuihkeilla voi olla hoitavaa vaikutusta vasomotoriseen nuhaan.

Vasomotorinen nuha oireet Information

Oire Hlö:ä Voimakkuus
Stub Nenäverenvuoto 1
183_rs Nuha 1
191_rs Haju- ja makuaistin heikkeneminen 1
Stub Nenän tukkoisuus 1

Vasomotorinen nuha hoidot Information

Hoito Hlö:ä Hyöty
Stub Limakalvoa hoitavat lääkkeet 1
Stub Muut nenän limakalvon hoitolääkkeet 1

Keskustelu

1_s

Anonyymi
29. syyskuuta

Räkänokkablues

Olen 57-vuotias, ja sairastanut iankaikkisen kamalaa räkätautia eli vasomotorista nuhaa niin kauan kuin muistan. Aina on roikkunut tippa nokan päässä, kesät talvet. Epäonnekseni vaivaa ei ole pahemmin tutkittu eikä diagnosoitu aktiivisesti kuin ehkä 1980-luvulta lähtien, eikä ainakaan Suomesta löydy vieläkään montaakaan tutkijaa tähän vaivaan.



Minun nuhaani on hoidettu kaikilla mahdollisilla tavoilla, jotka nyt muistellessa tuntuvat lähinnä säälittäviltä räpellyksiltä: jäädytyshoito, siedätyshoito (vaivalla ei ole mitään tekemistä tavanomaisten allergioiden kanssa!), nielurisojen poisto, erilaiset lääkekokeilut, sierainten avartaminen kudosta polttamalla, akupunktiota… mitä vielä? Tuo kaikki on vaikuttanut tuntuvasti vain minun ja hoitavan lääkärin kukkaroon.



Eräs minua tässä vuosituhannella hoitanut lääkäri toi esiin mielenkiintoisen uuden näkökulman: tämä ongelma, josta hän itsekin kärsii, on hänen mielestään ääreishermostollinen. Ei huono ajatus, kun muistaa, miten tavattoman kosketusherkkä koko nenän seutu on räkäkohtauksen pahimmassa vaiheessa. Pitäisikö alkaa kiinnittää huomiota ääreishermojensa elinvoimaan ja vastustuskykyyn, ja miten?



Kuten on todettu, monilla hoitomuodoilla on vain vähän vaikutusta, jos ollenkaan. Minussa heräsi tarve koota yhteen omahoitotapoja, joilla oireet saattavat pysyä jonkin verran kurissa. Jotta kukaan ei haastaisi minua oikeuteen, korostan, että Räkänokkablues ei ole eikä pyri olemaan minkäänlainen lääketieteellinen julkaisu. En ole minkään sortin terveydenalan ammattilainen, olenpahan vain koonnut tähän omia kokemuksiani ja kokeilujani. Siksi en esimerkiksi tuotteissa ole määritellyt annostusten määrää. Tässä tarvitaan lukijan omaa aktiivista kokeilunhalua ja minun kokemusteni kehittelyä jokaisen omiin tarpeisiin. Tarkoitukseni on olla avuksi muille, koska tiedän miten todella hankala vasomotorinen nuha voi olla. Pahimmillaan se pilaa koko elämän, ihmissuhteineen kaikkineen.



En puutu tässä juuri lainkaan reseptilääkkeisiin enkä lääketieteellisiin menetelmiin, ne ovat varmasti kaikille kanssapotijoille enemmän kuin tuttuja.



Nenän limakalvot

Ensimmäinen tärkeä hoidettava on nenän limakalvojen kunto. Sieraimeni voivat olla niin kuivat, että niiden seinämät takertuvat kiinni toisiinsa. Tai ne voivat olla verisen karstan peitossa tai avohaavoilla vuotaen kirkasta verta. Nenä voi turpoamisen seurauksena olla täysin tukossa vuotaen silti vetistä limaa, ja suun kautta on työläs hengittää. Rikkinäisten limakalvojen kautta on helppo saada mitä hyvänsä tartuntoja, ja sairastelukierteeni jatkuu.

Limakalvojen koskettelua ja kaivamista pitää välttää, samoin liikaa niistämistä. Rööreissä oleva räkä toimii suojana pahaa ulkomaailmaa vastaan. Jotkut sanovat, että suolavesikannu eli sarvikuono on tärkein ja paras väline. Nenäni kosketusarkuuden takia minua kammottaa jo pelkkä ajatus kokeilla sitä.

Tässä kehittämäni hoitoöljysekoitus: sekoitan kourassani pari tippaa oliiviöljyä, a- c- ja e-vitamiineja, eukalyptus- tai mentoliöljyä, aaloehyytelöä sekä lääkärin määräämiä antihistamiinitippoja. Vien sitä varovasti pumpulipuikon avulla syvälle sieraimiin ja pyörittelen niin että kaikki kohdat tulevat öljyttyä. Selvääkin selvemmin tätä seuraa valtaisa pärskintä- ja räkäkohtaus, ja öljyt tulevat saman tien ulos. Uusin käsittelyn niin monesti, että nenä rauhoittuu ilmeisesti antihistamiinin ansiosta sen verran, että hoitoöljy jää sieraimiin. Tämän teen kohtauksen tullessa, joka aamu ja aina kun olen lähdössä ulos.



Pään ilmastointi

Muutkin pään reiät ovat tärkeitä esteettömän ilmankulun vuoksi. Hoidan hampaani ja suuni hygienian hyvin, ja joudun käymään poistattamassa liiallisen korvavaikun kerran – pari vuodessa. Ajatuksissa on kokeilla vielä jotakin silmäkylpytuotetta.



Vaatetus

Pysyttelen mahdollisimman tasalämpöisenä vuodenajasta riippumatta. Syksyiset päivät ovat raikkaita ja hyviä hengityselimille. Lämmintä ylle, kumisaappaat jalkaan ja sateeseen löntystelemään. Erityisen tärkeää on, että jalat ovat aina lämpimät ja kuivat, eikä niihin saa tulla vetoa. Tärkeitä ovat myös kädet, kaula ja pää. Päähineet, kaulaliina tai kauluri ja hanskat suojaavat.

Talvipakkasella en ainakaan toistaiseksi – ennen kuin minut virallisesti on julistettu kylähulluksi – kehtaa pitää mitään lämpösuojaa nenäni päällä. Pakkasella olen sivellyt nenäni lämpövoiteella (HOT balsam). Saa mm. Sokos-tavarataloista. Ja on niitä voiteita muitakin. Pakkasella vältän ulkona olemista niin paljon kuin voin.



Työasento

Minun pitää säätää työjakkarani siten, että istun matalalla jotten joudu katsomaan alaspäin. Kun pää on alaspäin, nenään tulee painetta ja seuraus on sitä luokkaa, että vaikka matala palli ihmetyttää ja herättää hilpeyttä muissa, se kelpaa ihmeen hyvin! Myös keittiössä juureksia silputessa pitää tyytyä alhaiseen asemaan.



Koti

Omaan kotiin saa onneksi itse vaikuttaa – toisin kuin työpaikassa, jossa päsmää vasiksesta mitään ymmärtämätön esimieshirviö. Kotini pitää olla vedoton, puhdas ja lämmin. Siellä pitää olla stabiilit olosuhteet villasukissa tassuttaa, eikä saa olla hometta eikä sienikasvustoa. Omakotitalo tms. olisi liian riskialtis pakollisista kuntotarkastuksista huolimatta; ne kun kuulemma tehdään rakennustarkastajan kanssa lähimmässä pubissa. Siksi asunkin kerrostalossa. Siistiä ja vaivatonta asumista.



Pesu

Pidän kuumista suihkuista, mutta niiden jälkivero on liian raskas, joten suihkin vartalonlämpöisessä vedessä. Nopea pesu eikä kylmän ja kuuman vaihteluja. Tämän takia inhoan pesuja kuin kissa. Toivottavasti ympäristöni ei huomaa sitä, kun oma hajuaistini on jatkuvan nuhan takia lähestulkoon menetetty.



Kaupassa

Kylmäpuolella käyminen on minulle järkyttävä kokemus. Kotiapulaisen puutteessa se on kuitenkin pakollinen kuvio, joten on sitten talvi tai hellekesä, kauppaan pitää varata mukaan villatakki tai jakku. Aina sellaista ei ole ollut, ja seurauksena on ollut, että seuraava päivä invalidisoi minut punkkaan räkimään ja parkumaan.



Kirjastossa

Siellä pitää piipahtaa nopeasti tai sitten lääkitä itseni sitä ennen vahvasti. Rakastaisin maleksia siellä, mutta vasikseni on toista mieltä. Sitä kuusta on kuuleminen.



Kirpputorilla

Samoin.



Saunassa

Samoin.



Uimahallissa

Se on out. Kertakaikkiaan out. Ei tuu mittään. Ja piste.



Nautintoaineet

Lasi vettä ja Hei-huuto. Vähän kahvia sentään. Seuraava krapula tappaa satavarmana meitsin. Tarvitseeko tupakoinnista sanoa mitään?



Ravinto

Laaja kenttä, jossa riittäisi tutkailtavaa. Minua on jeesannut lämmin liha- tai kasvisliemi hetken kerrallaan. Joukkoon olen lisännyt sipulia ja valkosipulia.



Päivittäiset lisäravinteet:



ginseng ja ubikinoni: vahvistaa yleisesti immuunijärjestelmää

Alfalipoiinihappo hermovaurioihin ja solutoimintaan

A-vitamiini

B-yhdistelmävitamiini

E-vitamiini

Aaloetuotteet

C-vitamiini 1000 mg:n kerta-annoksina muutaman kerran päivässä, tehoaa parhaiten

samanaikaisesti E-vitamiinin kanssa

Auringonhattu-uute

neidonhiuspuu-uute, parantaa nenän ääreisverenkiertoa

valkosipulivalmisteet

kivennäisjauhevalmiste (mukana ainakin magnesium)





Hajuaistin palautumiseen en ole keksinyt mitään konstia.

Joku on sanonut, että Nasonex voisi auttaa hajuaistin palautumiseen, tiedä sitä sitten.



Jos sinulla hyvä ja kallis potijatoverini – tai kenellä hyvänsä muullakin – on antaa palautetta tai mitä hyvänsä ajatusta aiheesta, otan sellaisen mielihyvin vastaan:



meriitti@netti.fi

Aiheen kysymykset