Tuberkuloosi on edelleen maailmanlaajuinen vakava sairaus, jota esiintyi jo antiikin aikana Kreikassa ja Roomassa. Sen aiheuttaa Mycobakterium tuberculosis niminen bakteeri, jonka löysi 1882 Robert Koch. Sitä ei tavata missään muussa eläimessä ihmisen lisäksi. Suomessa todetaan edelleen yli 300 uutta tuberkuloositartuntaa vuosittain. Aina 1960-luvulle saakka tuberkuloosi oli suoranainen kansantauti omine tuberkuloosisairaaloineen ja tuberkuloositoimistoineen. Tuberkuloosibakteeri tarttuu pisaratartuntana, tavallisesti yskän ( nauru, voimakas puhe kohtisuoraan toisen kasvoja) lennättämänä toiseen ihmiseen, jossa se tavallisimmin hakeutuu keuhkojen yläosiin, jossa sillä on riittävästi happea saatavana. Ilmateitse pisaratartuntana levitessään tartunta tapahtuu melko helposti samoissa tiloissa asuessa, esimerkiksi perhepiirissä. Normaalissa kanssakäymisessä tuberkuloosi tarttuu vain satunnaisesti. Tuberkuloosi on yleisempi vanhemmilla ihmisillä, joiden elimistön puolustuskyvyn heikkeneminen tarjoaa bakteerille lisääntymismahdollisuuden.

Tuberkuloosibakteeri voi myös infektoida minkä muun elimen tahansa (luu, nivel, imusolmuke, munuainen). Bakteeri voi jäädä aluksi latenttina elimistöön, jossa se myöhemmin kehittyy aktiiviksi taudiksi. Muissa elimissä kuin keuhkoissa infektoiva tuberkuloosi ei myöskään tartu. Keuhkotuberkuloositartunnan lääkehoidon kestettyä muutaman viikon voidaan yleensä karanteenista luopua. Tuberkuloosin tyypillisinä oireina syntyy yleensä painonlaskua, huonovointisuutta ja ruokahalun väheneminen. Osalla oireet voivat olla vähäisiä, osalla syntyy näkyviä oireita, kuten limainen kova yskä ja rintakipuilu.

Keuhko-tuberkuloosin toteaminen perustuu aamuysköksestä otettuihin näytteisiin, joita viljelemällä saadaan tuberkuloosibakteeri todennettua. Yskösnäytteiden varjopuolena on useita viikkoja pitkä viljelyaika. Useimmin keuhkotuberkuloosin jäljille päästään tyypillisten oireiden sekä keuhkojen rtg-kuvien kautta, jossa edestä otetuissa kuvissa on nähtävillä tuberkuloosi-infektion aiheuttamat varjostumat keuhkojen yläosissa. Myönteinen tuberkuloosidiagnoosi voi merkitä sairaalahoitoa eristyksessä muutamien viikkojen ajan sekä 6-12 kuukauden pitkää antibioottihoitojaksoa, jossa tuberkuloosi saadaan häätöhoidettua. Tärkeätä tuberkuloosin hoidossa on nauttia määrätyt lääkitykset loppuun, koska vaillinaiset hoidot voivat lisätä tuberkuloosibakteerien resistenssiä nykyisille lääkkeille, joiden tehoamattomuus osalle tuberkuloosikantoja ovat jo nyt ongelmana useissa maissa.