Lue lisää:

Yhteisöllistä terveystietoa Hoitonetistä täysin uudella tavalla

Sydämen eteisvärinää on kansanomaisesti kutsuttu "sydämen toiseksi parhaaksi rytmiksi" kuvaten varsinkin vanhempien ihmisten mahdollisuutta elää eteisvärinän kanssa muiden ihmisten tavoin täysipainoista elämää. Suurimmalla osalla ihmisistä sydämen normaali rytmi on tasainen sinusrytmi, jossa sydämen johtumisimpulssit kulkevat säännöllisesti erityisiä johtoratoja myöten. Eteisvärinässä sydämen eteisten impulssit kulkevat hallitsemattomasti, ja käytännössä sydämen eteiset supistelevat nopeasti omaan tahtiinsa 300-600 kertaa minuutissa ja osa impulsseista kulkeutuu myös kammioiden puolelle. Tästä käytännössä aiheutuu epäsäännöllinen, tiheälyöntisyyden omaava rytmihäiriötila, joka on maallikon tunnistettavissa parhaiten ranteesta tunnusteltaessa epäsäännöllisenä ja usein nopeana pulsaationa. Tämä epäsäännöllinen pulssi ja muut tuntemukset usein johdattavat potilaan terveydenhuoltoon hoitoon.

Nuoremmilla ihmisillä eteisvärinän esiintyminen on harvinaista, yleensä alle 0.5% tasoa väestöstä. 80 vuotta täyttäneillä vanhuksilla eteisvärinää esiintyy jo joka kymmenennellä. Eteisvärinää esiintyy usein kohtauksenomaisesti tai sitten pysyväisluonteisemmin. Kohtauksenomaisessa muodossa provosoivana tekijänä on voinut olla ruumiillinen tai henkinen rasitus, josta huolimatta kohtaus menee pelkällä seurannallakin ohi. Vanhemmalla iällä syntyneenä eteisvärinä liittyy yleensä johonkin sydämen perussairauteen, mutta välttämättä eteisvärinä ei edellytä varsinaista sydänsairautta syntyäkseen. Äkillinen eteisvärinäkohtaus todetaan ja hoidetaan terveyskeskuksessa tai sairaalan poliklinikalla joko lääkehoidolla tai kohtauksen pitkittyessä sähköisellä rytminsiirrolla. Jos eteisvärinä on kestänyt yli 2 pvää tai kohtauksen alkamisajankohta on epäselvä, ei sähköistä rytminsiirtoa voida tehdä samantien vaan on aloitettava sitä ennen 3 viikkoa kestävä verenohennuslääkitys rytminsiirrosta aiheutuvan verisuonitukosriskin vuoksi.

Huolimatta sydämen eteisten ja kammioiden eritahtisesta supistumisesta, eteisvärinärytmi käytännössä huonontaa sydämen pumppuvoiman suorituskykyä vain muutamia prosentteja. Tämä johtuu siitä, että sydämen pääasiallisesta pumppuvoimasta vastaa sydämen vasen kammio, eikä epäsäännölliseen tahtiin supistuvilla sydämen eteisillä ole niin suurta verenkierrollista merkitystä, kuin voisi kuvitella. Ainoana merkittävänä ongelmana sydämen eteiskorvakkeiden värinästä voi syntyä hyytymä, joka saattaa kulkeutua verenkierron mukana esimerkiksi aivovaltimoihin ja aiheuttaa tukoksen. Tämän syntymistä pyritään estämään säännöllisesti otettavalla veren hyytymistä estävällä lääkityksellä.