Nenän sivuontelotulehdus, tavallisimmin poskiontelotulehdus, liittyy usein nuhakuumeeseen, jonka aiheuttama virus aikaansaa nenän sivuonteloiden limakalvon ärsytyksen, tulehduksen ja turpoamisen. Äkillisessä poskiontelotulehduksessa oireet kestävät korkeintaan muutaman viikon. Diagnoosiin päästään potilaan oirekuvauksen, tilatutkimuksen ja rtg- tai kaikututkimuksen avulla.

Turvotessaan nenän limakalvot tulehtuvat, niiden pinnalla olevat värekarvat menettävät limankuljetuskykynsä ja turpoavat tukkiutuen ja aiheuttaen tyypilliset kipuoireet ja painon tunteen poskipäissä. Osalla ihmisistä ei juuri koskaan ole poskiontelotulehduksia johtuen edullisesta sivuonteloiden rakenteesta,riittävästä ilmastoinnista ja terveestä värekarvatoiminnasta. Osalla väestöstä taipumus tulehduksiin on selkeä ja liittyy ilmeisesti osittain limakalvon yliherkkyysoireisiin ja allergiseen taipumukseen.

Limakalvojen turvotuksen lieventäminen auttaa tukkoisiin ylähengitysteihin ja on suositeltavaa antibioottihoidon lisäksi. Aiemmin poskiontelotulehduksia hoidettiin aktiivisemmin poskiontelopistoksien avulla. Käytännössä poskionteloiden tyhjentäminen huuhtelemalla voi joskus nopeuttaa paranemista. Huuhteluita toistetaan säännöllisin välein yleensä siihen asti, kun poskionteloiden huuhtelussa ei saada enää limaeritettä saaliiksi, vaan huuhteluvesi on puhdas. Poskiontelopunktio on käyttökelpoinen hoitotapa tukkoisissa ja sitkeissä aktiivista hoitoa vaativissa tilanteissa, jossa antibioottilääkehoito vaatii toimenpiteen muodossa tukea.