Pogostan tauti on Itä-Suomessa Ilomantsissa 1974 löydetty Sindbis-viruksen aiheuttama kuumeinen nivelsairaus, joka tarttuu eritoten syyskesällä hyttysenpiston välityksellä Savon ja Pohjois-Karjalan seuduilla. On arvioitu, että Pohjois-Karjalan väestöstä jopa kymmenellä prosentilla olisi Pogostan taudin vasta-aineita veressään. Nimi Pogostan tauti juontaa nimenomaan juurensa ensimmäisestä löydöstä Pogostan kylässä Pohjois-Karjalassa. On arvioitu, että sairauden on sairastanut noin 4-5% Suomalaisista ja sille ominaisia veren virus-vasta-aineita on eristettävissä ainakin 2% suomalaisista sairastetun taudin merkkinä.

Pogostan taudille ominaisia oireita ovat kuumeilu, väsymys, lihas-ja nivelkivut sekä päänsärkyoireet. samantyyppiset oireet vallitsevat myös muissa virustaudeissa ja sairauden erottelu voi toisinaan olla hankalaa. Virus aktivoituu seitsemän vuoden välein puhjeten tuhansia ihmisiä vaativaksi epidemiaksi. Viimeksi näin kävi syyskesällä 2002. Tyypillisintä pogostan taudille ovat intensiiviset ja vuosikausia jatkuvat nivelkivut polvissa, lonkissa, nilkoissa sekä ranteissa. Valitettavasti muutamalla prosentilla todetaan myöhemmin kroonistuneita niveloireita sairauden puhkeamisen pohjalta, mutta yleensä oireet rauhoittuvat ilman aktiivista hoitoa. Sairauden ensioireena koko kehoa peittää punoittava näppyläinen ihottuma, mutta kasvoilta ihottuma puuttuu. Sairauden diagnoosi voidaan varmentaa Pogostan taudille ominaisista virusvasta-aineista.

Pogostan tauti kuuluu sairauksiin, joka tarttuu eläimestä ihmiseen. Tällaisia sairauksia kutsutaan zoonooseiksi. Virusten varastoina toimivat linnut, joista ne tarttuvat hyttysten välityksellä ihmiseen. Toiselta puolen maapalloa on eristetty hyvin samankaltaisia viruslajeja, joten yhteys muuttolintujen kautta varmentaa virusten kantajat. Ruotsissa ja Venäjällä on todettu samankaltaisia virusepidemioita, kuin Itä-suomen alueella.