Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriöiden tunnetuin edustaja, jonka oireita ovat usein nopeasti ilman erityistä syytä toistuvat paniikkikohtaukset, pelkotilat sekä jännitys paniikkihäiriökohtausten uusimisesta. Kohtauksen laukaisijana voi olla jokin syy tai sitten kohtaus voi tulla ilman merkittävää ulkoista selittäjää. Kohtauksen aikana henkilöllä esiintyy myös fyysisiä oireita (sydäntykytys, hengenahdistus, vapina huimaus, rintakipu). Mukana on usein kauhua ja kuolemanpelkoa sekä muita mielialaoireita.

Paniikkihäiriöstä kärsivällä on usein myös sekoamisen ja julkisten paikkojen pelkoa. Paniikkihäiriöstä kärsivällä on usein myös masennukseen taipuvaisuutta.Paniikkihäiriötä voidaan hoitaa keskusteluterapioilla, erilaisilla rauhoittavilla ja mielialaa tasaavilla lääkkeillä sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia lisäämällä.

Warning

Hoitonetin käyttäjien yleisimmät paniikkihäiriössä kokemat oireet ovat olleet ahdistuneisuus, huimaus, hengenahdistus, tykyttely, hikoilu sekä rintakipu. Lisäksi käyttäjät ovat kokeneet harvemmin 17 muuta oiretta. Eniten käytetyt hoitokeinot ovat olleet ssri-masennuslääkkeet, liikunta, bentsodiatsepiinin johdokset ja keskusteluterapia. Myös yhdeksää muuta hoitokeinoa on käytetty. Koko listan yleisimmistä oireista ja niiden koetusta voimakkuudesta sekä hoitokeinoista ja hoitojen koetusta hyödystä näet alempaa.

Keskustelu

13_s

TriDoc
2. marraskuuta

Suurin osa ihmisistä pärjää mainiosti erilaisten ahdistuneisuusoireiden kanssa, koska ne voivat olla osa perustunteitamme. Haitallisiksi ne voivat muodostua niiden alkaessa haitata tai hallita normaalia elämää. Tällöin voi syntyä tarve hakea niihin apua lääkärin tai esimerkiksi psykologin vastaanotolta. Parhaan avun voi saada pitkäaikaisesta potilas-lääkärisuhteesta, jossa kummatkin oppivat tuntemaan ja luottamaan toisiinsa. Valitettavasti erilaiset pätkätyöt ja lyhytaikaisten työsuhteiden yleistyminen terveysalalla ei edistä potilaan etuja, eikä se ole hyväksi myöskään lääkärin ammatilliselle kehittymiselle. Miten olette kokeneet omat hoitosuhteenne. Haittaako lääkäreiden vaihtuminen yleensäkin hoitosuhdetta? Mitä asialle pitäisi tehdä?

1_s

m66-128
25. tammikuuta

Minulla paniikkihäiriö alkoi tuntumaan huimauksena ja verenpaineen kohoamisen tuntemuksena. Pää tuntui olevan paineisena ja kaikista paikoista tuli kiire pois (kaupasta, mootoriteiltä). Oireeni alkoivat jo 1980 luvulla, mutta ne olivat lievempiasteisia. Useasti koin sydämentykytyksiä ja hakkaamista, jonka takia hakeuduin useasti terveyskeskukseen. Siellä useasti asiaa selviteltiin, eikä löydetty mitään sydänperäistä syytä oireilulle. Terveyskeskuksessa asia ei lopullisesti vielä tuolloin selvinnyt mutta kerrottiin,ettei oireisto olisi elimellistä. Terveyskeskuspäivystykseen minulle kertyi käyntikertoja varmaan kymmenkunta erillistä käyntiä, mutta osa oli eri kunnan terveyskeskuksissa. v 1997 asia lopullisesti varmistui sairaalaselvityksissaä neurologin toimesta. Hän totesi, että kysymys paniikkihäiriöstä. Hän määräsi minulle cipramil-lääkityksen ja noin kuukauden kuluessa lääkityksen aloittamisesta oireeni alkoivat vähentyä. Olen nauttinut cipramil-lääkitystä nyt useita vuosia, enkä ole uskaltanut täysin sitä lopettamaan. Olen muutaman kerran tätä yrittänyt, mutta päässäni on alkanut tämän jälkeen tulemaan painetta ja humahduksia, jonka vuoksi olen kokenut lääkityksen edelleen tarpeelliseksi. Vointini on sen ansiosta oireeton,eivätkä paniikkituntemukset ole vaivanneet. Cipramil-lääkityksestä olen kuitenkin pannut merkille että se piristää ja vähentää ehkä yöunien määrää kohdallani. Onko muilla kokemuksia esimerkiksi terveyskeskuksesta että diagnoosin selviäminen vie näin pitkään? Mielelläni kuulisin muiden kokemuksia nimenomaan paniikkihäiriön toteamiseen liittyvistä asioista.

8_s

MatamiMimmi
24. helmikuuta

Mull atodettiin paniikkihäiriö, syksyllä -08. Hakeuduin kanssa päivystykseen kun säikähdin kun yhtäkkiä alkoi sydän tykyttää, huimata, luulin pyörtyväni siihen paikkaan, kädet puutui ja tuntui kuin veren sokerit laskisivat huimaa vauhtia. Kaikki mahd. tutkitttiin, olin terve kuin pukki ja todettiin että kyse oli paniikkikohtauksista. Kohtaukset uusiutuivat tiheesen tahtiin, koska pelkäsin kokoajan että koska ne taas tulevat ja että tuntuukohan nyt taas näitä tuntemuksia mitä silloin tunsin kun paniikkikohtaus pääsi yllätäämään. Yleislääkäri aloitti minulle Cipramil-lääkkeen ja ohjasi kumminkin psykiatrin juttusille, koska on näiden lääkitysten asiantuntija. Aloitin myös psykoterapian, koska minulle paniikkihäiriö diagnsoosi otti todella koville, ei ikinä ennen ole ollut mitään vastaavaa. Psykoterapian kautta löydettiin syy mistä kohtaukset johtuivat ja se helpotti minua itseäkin. Kävin psykoterapeutin luona 10 kertaa. Nyt käyn psykiatrin luona n. 2kk välein juttelemassa voinnista ja tarkistetaan että lääkitys on mallillaan. Elämä jatkuu normaalisti ja tuntuu jo että asiat rupeavat olemaan mallillaan. :) Aina mihin huomaan vieläkin ylireagoivani ovat kaikki rairaudet esim. jos flunssa iskee, olen aivan varma että nyt on ainakin avokalvontulehdus ym. aivan älytöntä, mutta jotenkin on jäänyt se itsensä analysoiminen paniikkikohtausten takia päälle.. :)

8_s

MatamiMimmi
24. helmikuuta

Oho, "muutama" kirjotusvirhe tuli :D TOiv. saat silti selvää!

8_s

Fireballwoman
25. helmikuuta

Kyllä mulla ainakin haittaa kun lekuri vaihtuu usein. Nyt on menossa jo 5 jos olen laskuissa mukana pysynyt :) Se harmittaa kun edellinen lääkärini lähti pois, oli alansa osaava ja kannustava, eikä vähätellyt mitään mitä hänelle kerroin. Muutenkin tää mun ph on vaikeasti hoidettavissa koska "harrastan" välttämiskäyttäytymistä tällä hetkellä tosi paljon. Lääkkeitä on kokeiltu melkein koko variaatio läpi, viimesimpänä Ketipinor, ei apua. Nyt tämä uusin lekuri (josta en muuten edes pidä) keksi että tehdäänpäs sulle sähköhoito. Ohhoh, tuumasin, en ole siihen suostunut enkä suostu kun en usko sillä olevan apua tilanteeseeni. Olen ollut nyt vuodesta 2005 elokuusta kuntoutustuella (sillon taas paniikit nostivat päänsä) eikä loppua näy. Kokoajan vajoan vaan alaspäin tän sairauden kanssa. Tulipa tilitettyä :)

1_s

Anonyymi
2. kesäkuuta

Sain diagnoosin ensimmäisellä kerralla työterveyslääkärin vastaanotolla. Kyllä paniikkihäiriön oireet pitäisi olla pätevälle lääkärille helposti tunnistettavissa.

1_s

m66-128
3. kesäkuuta

Hei ei kannata huolestua olet syönyt niin vähänaikaa lääkkeitä kyllä se menee ohi se ajatus päästä paniikkihäiriöstä sun pitää vain keksiä paljon tekemistä itsellesi siitä se sitten tasaantuu terv. m 58-128

8_s

Fireballwoman
17. kesäkuuta

Olen tässä pienessä mielessäni pyöritellyt tälläistä asiaa; paniikkiin olen syönyt ssri ym. lääkkeitä vuodesta...en ees muista. Oma psykiatri sanoo ettei mulle enää löydy lääkettä johka vaihtais ja kokeilis. Niin, sitä aittelin josko pystyisinkin paremmin elämään tän kumppanini kanssa jos jättäisin ssri:t pois ja pelkällä bentsolla kokeilisi mennä. Kokemusta, kommenttia!

1_s

Anonyymi
30. kesäkuuta

Hei! Paheneeko paniikkihäiriö ajan saatossa vaikka syökin lääkkeitä siihen? Minua on alkanut "pelottaa" että miltä tulevaisuuteni näyttää, uskallanko hankkia esim. lapsia? Entä jos niiden hankkiminen laukaisee/pahentaa häiriötä? Joskus tulee mietittyä kaikenlaista..

13_s

TriDoc
1. heinäkuuta

Säännöllisessä lääkärin seurannassa oleva lääkehoito todennäköisesti ajan helpottaa paniikkihäiriön oireita ja vähentää niiden toistumista. Epätietoisuus lääkehoidon aiheuttamasta häiriön pahenemisesta on aiheeton. Meillä kaikilla on silloin tällöin ahdistavia ajatuksia ja pelkoja tulevaisuuteen liittyen. Tärkeää on, että niitä pystyy käsittelemään niin, ettei niistä synny epärelistisia tai ylitsepääsemättöjä mörköjä, jotka invalidisoivat tai rajoittavat turhaan normaalia elämää, johon meidän jokaisen kannttaa pyrkiä ja johon liittyy luonnollisesti myös lapsien hankkiminen. Kukaan ei lopullisesti pysty ennustamaan miten elämä kehittyy hänen kohdallaan, mutta kun kerran vain eletään, yritetään ottaa hommasta kaikki irti. Älä siis anna periksi elämälle vaan suunnittele rohkeasti sitä eteenpäin!

6_s

Elisa
1. heinäkuuta

Ei paniikkihäiriön takia kannata olla hankkimatta lapsia, ei kukaan voi elää jatkuvassa paniikissa ja pelossa. Hanki lapsia, mikäli puolisosi kanssa niitä yhdessä haluatte, paniikkihäiriöt saattavat jopa parantua samantien...

11_s

saruska
8. heinäkuuta

Hei kaikille,



itselläni ollut paniikkihäiriöitä koko "pienen" ikäni ja ne todettii tossa nelisen vuotta sitten ja niihin samalla aloitettiin lääkitys. Kävin eri psykiatreilla, tämän hetkisellä käynyt vain pari kertaa vasta, mutta sitä ennen en halunnut pariin vuoteen mennä keskustelemaan koska edellinen psykiatrini oli täysi törppö. nyt onneksi tuntuu että olen hyvissä käsissä. sen verran haluisin muille "uusille" kokijoille sanoa että paniikkihäiriöt ovat sellaisia jotka laukaisee joku asia syystä tai toisesta. minulla vähäinen unensaanti on yleensä yksi laukaisija, mutta toisaalta, saan pahimmat kohtaukseni yleensä yöllä (kenelläkään tästä kokemuksia?). uudet asiat ja muutokset saattavat laukaista ja sitten joku kappale, haju tai asia menneisyydestä on joskus myös laukaisssut sen. nyt myös huhtikuussa tapahtui perheessäni ikävä asia, joka laukaisi kohtaukset taas ja ne menivät siihen pisteeseen että voitin edellisen huonon kokemuksen psykiatrini kanssa ja hain taas apua. KESKUSTELU ammattilaisen tai toisen ihmisen kanssa auttaa! älä jää miettimään asioita yksin. olisi kiva kuulla muiden kokemuksia näistä kohtauksista ja selviämisestä, tämä kun on ensi kertani tällaisessa keskusteluyhteisössä.

11_s

saruska
8. heinäkuuta

kylläpä tuli sekavaa tekstiä....

6_s

Elisa
9. heinäkuuta

Olen itse kärsinyt paniikihäiriöistä, tosin tilanne on nyt rauhoittunut, minä uskon vahvasti, että opin elämään niiden kanssa. Yöt todella olivat pahoja, pelkäsin uutta päivää. Samoin ptkäaikainen unettomuus johti vääjäämättä uuteen paniikkikohtaukseen. Masennus ja paniikit kulkivat suoraan käsi kädessä. Opin kohtaamaan paniikkikohtausta aiheuttavat tunteet, tapahtumat menemällä täysillä tilanteesen, kuinka ollakaan, viimeistään kolmannen yrityksen jälkeen tilanne ei enää aiheuttanutkaan paniikkia. Senhän oli jo käynyt läpi, eikä mitään pelättävää enää ollut.

Yhä vielä masennus/paniikki on tuloillaan kaikissa tilanteissa, jotka ovat minulle outoja, uusia, poikkeavat jokapäiväisestä rytmistä. Mutta minä en anna paniikin tulla, senkin oppii hallitsemaan. Usein otan myös niinä pahoina päivinä tupla-annoksen masennuslääkettä viikon verran. Se auttaa ja ehkäisee masennuksen ja sitä kautta myös paniikin voimistumisen.

11_s

saruska
9. heinäkuuta

mulla ongelmana se etten osaa kunnolla määritellä missä kaikissa tilanteissa kohtaus tulee, joskus saattaa tulla ihan tyhjästäkin vain kesken työpäivän tällöin useimmiten jatkan kyllä toimintoja aika hyvin automaationa (kokemuksen tulosta). kroppa tuntuu olevan niin sekasin ettei se enää edes osaa erottaa hyvää tilannetta huonosta. viime yö meni taas täristen sängyn pohjalla ja ajatellen menenkö vessaan oksentamaan vai tuntuuko vaan muuten vaa siltä et sydän lähtee kurkun kautta ulos muiden sisukalujen kanssa...yöt siis ehdottomasti pahimpia, herään kohtaukseen ja silloin ne niin pahoja että muu kuin makaaminen tai säntääminen vessaan ei onnistu millään...

toivoisin tosiaan kanssa että pystyisin saavuttamaan olotilan jossa puolet kuukaudesta ei mene kohtauksien kanssa, mutta vielä on se oppimatta...

6_s

Elisa
10. heinäkuuta

Toivon sinulle todella, että tilanteesi parantuisi, tavalla tai toisella.Yksin ilman apua niistä ei selviä, en olisi selvinnyt minäkään. Luotettava lääkäri-potilassuhde on erittäin tärkeä, ellei se suhde pelaa, ei kyllä terapiasta ole mitään apua.Samoin lääkitys, itse joudun käyttämään lääkitystä varmasti lopuna ikäni.

Oikein hyvää kesää sinulle, yritä jaksaa, ajattele ehkäpä niin, että olet jo aallon pohjalla, tilanne voi muuttua vain tästä paremmaksi!

11_s

saruska
10. heinäkuuta

en tiedä muista, mutta minulle negatiivinen ajattelu tulee luonnostaan, saattaa olla myös yksi syy ongelmiini kun en osaa oikeen ottaa elämää ihan vain elämänä. tämän hetkinen psykiatri tuntuu todella hyvältä. ei tarvitse keskusteluissa harrastaa vain monologia vaa vastavuoroisuus kuuluu tämän ammattilaisen sanastoon. tosin vasta pari keskustelukertaa on ollut kun on kuitenki julkinen palvelu ja heillä toistaiseksi työvoimapulaa mutta tilanne kuulemma pitäisi parantua syksyyn mennessä.

luultavasti minullakin pitää olla jonkinlainen lääkitys koko elämän läpi, mutta toistaiseksi ollaan kokeiluasteella.



kiitos tsempeistä, kyllä tästä yritetään selvitä, onneksi on tuota suomalaiselle ominaista itsepäisyyttä geeneissä ;).



jaksamista sinnekin ja nauti ihanista kesäilmoista!

11_s

Rituli
24. lokakuuta

Kysyisin onko kenelläkään lääkkeenä Optipar 20 mg ,millaisia kokemuksia siitä on.Minä sain sitä kokeeksi ja nyt otan ensin 10mg päivässä,ja vasta on neljäs päivä menossa ja tuntuu ,että oireet on vaan pahemmin päällä.Eikä ole ollenkaan mukava olo,jännitys on vaan päällä,tuntuu että taidan lopettaa tähän.Oko nämä vaan alku oireita ,vai jatkuukohan nämä pitempäänkin.Jos joku voisi kertoa,miten tämä lääke on alkuun vaikuttanut,vaikka tiedän että se vaikuttaa erilailla eri ihmisille.

12_s

Ruutar
24. lokakuuta

Hei Rituli! Oireet voivat olla päällä pariviikkoakin, mutta sit pitäis helpottaa, eikö lääkärisi kertonut sitä sinulle? Tiedän vain omasta kokemuksesta, että alku oli tosi hankala, mutta sitten helpotti, enkä enään edes muistanut olevani joenkin "sairas"
Hyvää ja valoisaa syksynjatkoa sinulle ja muille. T

11_s

Rituli
24. lokakuuta

Kiitos Ruutar ! Kyllä lääkäri kertoi että sivu oireita,voi tulla ja on minulla ollut aikaisemminkin,jostain lääkkeestä niitä ja ne on olleet niin inhottavia,että en ole uskaltanut jatkaa olenkohan minä niin herkkä niille,tai herkempi kuin joku muu siksi ajattelinkin ,että kyseinen lääke mitä se on muille aiheuttanut,jos jollain on ollut kyseinen lääke,mutta nuo sivu oireet kyllä voi olla,niin erilaisia eri ihmisillä.Hyvää jatkoa myös sinulle,oli mukava saada vastaus!

1_s

Anonyymi
21. marraskuuta

paniikkihäiriöinen ...tässä on puol toista viikkoa ravattu tk.ssa millo n sydän oireiden millon hengitysvaikeuksiebn millon minkäkin takia vähänkö helpotti että kaikille nbäille "sairauksille" on yksi yhteinen nimitrtäjä eikä mikään ihme on toi stressi jatkunut sen verran pitkään nyt koko ajan jonkin sortin paniikki päällä neuvoja???benntsoista ei apua

11_s

Jari
14. kesäkuuta

Minullakin on paniikkihäiriö,sellainen joka välillä aiheuttaa ahdistuneisuuden tunnetta ja käsien vapinaa(jännitystilanteessa)olen viimme kesänä käyny psyatrilla keskustelemassa,mutta aion mennä ny lähipäivinä uudestaan.
Minulla on tällä hetkellä lääkitys paniikkihäirön ilmeneviin oireisiin,joka rauhoittaa tilanetta silloin,kun otan lääkkeen.

11_s

Jari
14. kesäkuuta

mä meen nukkuun,huomenna uusi päivä.
Hyvää yötä kaikille..:)

2_s

f29-3342
16. kesäkuuta

optipar 20mg on ainakin minulle tuonut suuren avun juuri paniikkihäiriöön ahdistukseen ja osittain masennukseen. kun aloitin kyseisen lääkkeen 2007 ensimmäiset 2 viikkoa tuntui että kuolen niihin sivuoireisiin... mutta kun kaksi viikkoa oli mennyt niin kaikki näytti paremmalle. sinuna jatkaisin lääkkeen ottoa. aluksi se on hankalaa mutta kyllä se sitten auttaakkin. voimia kaikille!!! <3

8_s

Annukka
16. kesäkuuta

Minulla on ollut noin vuoden verran hyperventilaatio-oireita: sydän pomppailee ja huimaa. Olen käynyt ns. hengitys- ja rentoutusterapiassa. Oikea hengitystekniikka auttaa akuutissa tilanteessa. Paniikkihäiriö ja hyperventilaatio ovat ns. lähellä toisiaan. Paniikkihäiriöhän voi aiheuttaa hyperventilaatiota. Neurologi sanoi kaikkien mun oireiden (myös lihasoireita) johtuvan stressistä! Ja mitä nyt - siinäpä kysymys!

8_s

Annukka
16. kesäkuuta

Yhdellä mun kaverilla on paniikkihäiriö. Hän kertoi joogan auttavan...

11_s

saruska
17. kesäkuuta

Heippa Jari,

mulla loppukin se terapeutilla käynti aika lyhyeen kun se ihana ihminen vaihtoi nuorten joukkoon, mutta hän minut auttoi alkuun vaikeiden asioiden käsittelyssä ja muutti myös jokapäiväistä lääkitystä, johon voin nyt vuoden jälkeen sanoa että en tiennykää että elämä voi olla parempaa ku viimiset 5 vuotta...mulla paniikit esiintyy erilaisina oireina, yleisimmät oireet kohdistuu vatsaan: huimausta, huonoa oloa, koko valtasta tärinää, kylmää ja kuumaa hikee, sydämen tykytystä jne...se on jännä ku töissä huomaa et jos on pieni kohtaus menossa niin näppäimistöllä kirjoittelu todella hankalaa kun kädet vaa tärisee eikä pysty niitä vakauttamaan.
Tervetuloa joukkoomme!

6_s

Susihukka112
24. elokuuta

Kirjoitan nyt tännekin vaikka hoitonetissä jo pian vuoden päivät "roikkunutkin". Minulla on vihdoin ja viimein diagnosoitu (jo nuoresta asti oireillut) paniikkihäiriö psykiatrilla. Sain lääkityksen 2 x 1mg xanor depot /vrk ja propral 40mg tarvittaessa. Nyt alkaa tasaantumaan olo. Kesä meni töissä kituuttaen, ahdistuksen ja paniikkikohtausten häiritessä. Helpotti jo varmaan 30% olo kun sai diagnoosin! Ja oikean lääkityksen, jospa oireet nyt pysyisivät kurissa, vaikka sitten lääkkeiden avulla. Mutta voipahan elää normaalisti! Kun minulla on lisäksi vielä diagnosoitu fibromyalgia niin sekin vaikuttaa oireiluun.

11_s

saruska
24. elokuuta

Aivan mahtavaa että asiat on alkanu menee parempaan päin. Jos oireilu edes hiukkase helpottaa ni se on jo huima muutos minkä huomaa! Toivottavasti lääkkeet auttaa!

6_s

Susihukka112
24. elokuuta

Nyt tuntuvat ainakin auttavan hyvinkin, sain jopa tehtyä 4 :D työhakemusta kun jäin 2vk sitten työttömäksi. Kunhan eivät tk:ssa ala sitten noit xanoreita tiputtelemaan kun se tuntuu olevan päivän sana. lähes kymmenen masennus tms lääkettä kokeillut ja eivät auta, vain sivuvaikutuksia. Xanor on ollut ainoa joka auttanut.

1_s

jurdelli
20. helmikuuta

Olo on parempi kun tuntuu ettei fyysinen kunto niin huono olekkaan mitä tässä ennen Joulua oli

Aiheen terveysarvot

7_m

Leposyke

Sydämen työvaiheen aiheuttama valtimonsisäisen verenpaineen kohoaminen voidaan mitata eri puolilta kehoa kulkevista valtimohaaroista tunnustelemalla niitä sormin. Tällöin aistitaan suonensisäisen v...
6_m

Mieliala

Ihmisen mieliala kuvastaa hänen senhetkisiä tunnetilojaan. Normaaliin mielialan vaihteluun kuuluvat iloisuus, hilpeys, aurinkoisuus, tyytyväisyys yhtä yleisesti kuin apeus, alakuloisuus, masentunei...

Aiheen kysymykset