Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun tiheys ja lujuus oireettomasti alenee herkistäen sen lopulta murtumalle. Luu on elävää kudosta muodostuen kollageenista ja siihen sitoutuneesta kalsiumista ja sen suoloista. 99% elimistön kalsiumista on sitoutunut luuhun ja hampaisiin. Osteoporoosin aiheuttaa käytännössä luun mineraalimäärän tasainen väheneminen, joka voidaan todentaa luuston tiheysmittauksella.

Osteoporoosin heikentämänä luunmurtumat yleistyvät erityisesti 50 ikävuoden jälkeen. Naisilla etenkin vaihdevuosien jälkeinen aika voi nopeuttaa luuston haurastumista. Vanhemmilla ihmisillä kaatumisten ja muiden onnettomuuksien seurauksena syntyneet murtumat ovat keskeinen yhteiskunnan sairaanhoidollinen ongelma. Yleisimpiä näistä vammoista ovat reisiluun eriasteiset murtumat.

Osteoporoosin ehkäisy on aloitettava jo kasvuiästä lähtien. Varhaisesta kasvuiästä turvattu monipuolinen ruokavalio on pitkälti vanhempien vastuulla. Riittävä kalsiumin saanti liikunnan ohella on paras luumassan kasvattaja lapsilla ja murrosiässä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan hämmästyttävän monella nuorella ihmisellä ruokavalio sisältää vain puolet päivittäisestä kalsiumin tarpeesta ja toimii siten uudisluun muodostumisen hidastajana. (Parhaita kalsiumin lähteitä ovat maito, jugurtti, juusto, jäätelö parsakaali, erilaiset vihannekset sekä pinaatti.) Lähelle 40 ikävuotta luuta syntyy vielä enemmän kuin hajoaa, jonka jälkeen syntynyttä luumassaa alkaa pikkuhiljaa haurastua enemmän kuin sitä syntyy. Riittävä terve luumassa luodaan siis kasvu- ja nuoruusiässä, jona aikana tulisi liikunnan harrastamiseen ja riittävän monipuoliseen ruokavalioon kiinnittää erityistä huomiota. Terveellisen ruokavalion lisäksi olut kohtuullisesti käytettynä todennäköisesti hidastaa luuston haurastumista.