MS-tauti on keskushermoston (aivot ja selkäydin) valkean aineen pitkäaikainen tulehdussairaus. Se vaurioittaa hermosyitä suojaavaa myeliinistä koostuvaa eristekerrosta ja myeliinituppea. Muutoksia tapahtuu koko hermoston alueella. Muiden tulehdusperäisten sairauksien tapaan on virusperäisen infektion aiheuttama Ms-tulehduksen käynnistyminen ollut selittävä hypoteesi.

Suomessa MS-tautia esiintyy varsinkin suvuttaisesti Etelä-Pohjanmaalla runsaammin, kuin muualla Suomessa. MS-tauti on nuorten aikuisten sairaus. On epäilty virustartuntojen ja immunisaation seurauksena aiheutuvan valkean aineen kato hermotupen ympäriltä. Valkean aineen kato hermoradoissa aiheuttaa ensioireena nimenomaan väsymisen tunnetta sekä puutumista, heikkoutta ja pistelyä. Merkittävänä Ms-taudin ensioireena pidetään myös näköhermon tulehtumista (optikusneuriitti), joka voi olla myös ainoa oire alkavassa Ms-sairaudessa.

Etenemistapansa suhteen sairautta voidaan erotella aaltomaiseen ja tasaisesti etenevään tyyppiin, jotka kuvaavat sairauden kehittymistä. Aaltomainen etenemistapa sisältää oireettomia jaksoja, jonka jälkeen voi tulla nopea sairauden paheneminen, eikä hoidosta huolimatta niistä entiselle tasolle palautuminen aina onnistu. Vielä toistaiseksi Ms-tautiin ei ole täysin parantavaa lääkehoitoa, mutta tarkalla hoidolla sairauden pahenemista voidaan tehokkaasti estää. Sairauden hoidossa liikunta, fysikaaliset ja toimintakykyä edistävät hoidot ja ratkaisut ovat tärkeitä toimintakykyä ylläpitäviä asioita. Tukena tässä käytetään erilaisia jäykkyyden, virtsaamishäiriöiden ja ummetuksen hoitoon käytettäviä lääkeaineita.

Warning

Hoitonetin käyttäjien yleisimmät ms-taudissa kokemat oireet ovat olleet väsymys, käsien puutuminen, masentuneisuus, pidempiaikainen väsymys, puutuminen, neuropatia oireet alaraajoissa, hermokipu sekä näköhäiriöt. Lisäksi käyttäjät ovat kokeneet harvemmin 40 muuta oiretta. Eniten käytetyt hoitokeinot ovat olleet lepo, liikunta, ms-taudin lääkkeet, perussairauden hyvä hoitotasapaino ja luurankolihasten spasmien hoitolääkkeet. Myös viittä muuta hoitokeinoa on käytetty. Koko listan yleisimmistä oireista ja niiden koetusta voimakkuudesta sekä hoitokeinoista ja hoitojen koetusta hyödystä näet alempaa.

Keskustelu

9_s

sape
18. joulukuuta

Eipä tässä ihmeempiä kuin mennään päivä kerrallaan. MS-diagnoosi saatu pari kuukautta sitten, ja vieläkään en ole taudin kanssa sujut. Harmittaa kun tytär on vasta 11 kuukautta, että kuinka minä jaksan, jos menen huonompaan kuntoon. Mitenkäs itse jakselet?

9_s

sape
19. joulukuuta

Aika rajua sinulla on ollut. Itselläni on vain päänsärkyjä, hermo- ja nivelkipuja, kasvohalvaus edelleen vaivaa sekä käsien voimattomuus. Ärsyttää vaan Avonex-piston jälkeen, kun olo on kuin pesäpallomailalla hakattu ja kuume häiritsee seuraavan päivän. Toivottavasti sinulla rankka kortisonikuuri tepsii. Toivotan sinulle ja perheellesi jaksamista ja lämmintä joulua!

9_s

sape
29. joulukuuta

Tänään oli taas selkeästi huonompi päivä, päätä särki erittäin huonosti nukutun yön jäljiltä ja silmät olivat kipeät. Liikkumiseen ei vielä ole tullut muuta rajoituksia itselläni, kuin selkäsäryt ja nivelkivut. Käsillä ei kauheasti enää pysty nostamaan tai avaamaan mitään kun ei ole voimaa. Pistän lihakseen viikon välein Avonexia, ja olen sen jälkeen korkeassa kuumeessa ja muutenkin hyvin särkyinen. Pistän usein illalla, ja otan yöksi unilääkkeen, jotta saisi edes hiukan nukuttua. Särkytabletteja kuluu pistoksen jälkeen muutama. Ei siihen pistämiseen varmaan koskaan totu, kyllä se niin luonnotonta on. Varsinkin vielä lihakseen kun neula on hieman pidempi, kyllähän pistäminen joka kerta jännittää, mutta täytyy vaan ajatella, että se on hoidon ja voinnin kannalta vaan hyvä. Koitahan levätä ja kerätä voimia, niitä me tarvitaan..

4_s

Eppu3
10. tammikuuta

Hei! Mites sun vointisi? Minulla ollut kiireitä, kun minun ainut lapsenlapsi ollut minulla hoidossa kohta viikon. Äiti ja isi reissussa Thaimaassa. Minulla tuli jo väsy niin tyttö (huhtik. 5v) meni välillä toisen mummin ja ukin luo. Pistin perjantaina sen ensimmäisen piikkini(Rebif)...minulla ei tullut siitä muita oireita...minua paleli vaan kamalasti. Otin särkylääkkeen ennen pistosta ja muutama tunti piston jälkeen. Pienihän se annos alussa on...katotaan miten käy kunhan isomman annoksen pistän. Kyllä tämä elämä on joskus yhtä helvettii(anteeksi)...mut siltä minusta tuntuu. Minua vaivaa vielä levottomat jalat ja siihenkin on lääkitys(Sifrol) ja se vaiva vasta viheliäinenkin on. Illalla otan lääkkeen ennen nukkumaan menoa niin sepä voi herättää jo 01.30 ja sen kans et nuku...kävelen huoneesta toiseen tai poljen stepperiä...jos jaloilla nyt jaksaa polkea. Että tämmöstä täällä...mut mehän ei luovuteta...EIHÄN!!! Pärjäillään!

9_s

sape
11. tammikuuta

Hei! Kiitos kysymästä, vointini on kohtalainen. Odottelen vain kutsua neurologille, jotta saisin varmuuden maksa-arvoihini, kun olen nyt käyttänyt Avonexia parin kuukauden ajan. Muutenkin pyytäisin jotakin piristävää tähän ikuiseen väsymykseen ja varmaankin jotakin rauhoittavaa kun tuntuu, että hypin seinille harva se päivä. Kotona on raskasta kun tyttö (melkein 1 vuotta) on neljännessä korvatulehduksessa ja kitisee yöt läpeensä. Pinna on pirun kireellä mielestäni liian usein. Yksikin päivä olin lähikaupassa kassalla odottamassa vuoroani kun takan oleva mummo rupesi kampeamaan kärrynsä kanssa väkisin meidän ohitse vaikken ollut vielä maksanut. Heti rupesi sappi kiehumaan, ja hieman tönäisin sen kärryä taakse päin, että mahtuisin maksamaan. Sattuuko sulle koskaan tälläistä? Mulle toi kiehuminen on kyllä arkipäivää, ja se on kyllä tullut tän taudin myötä, pitkäjännitteisyys on hävinnyt kokonaan. Harmi juttu sulla noi levottomat jalat, olen lukenut siitä, ja uskon, että se on ärsyttävä vaiva. Välillä mullakin on surkeita päiviä varsinkin kun miettii tulevaisuutta, viime viikollakin olin aika masentunut ja itkeskelin aika paljon omaa kohtaloani, mutta kai se vaan täytyy jaksaa. Ei me luovuteta, koitetaan löytää elämästä niitä aurinkoisempia puolia. Jaksamista sinulle!

4_s

Eppu3
11. tammikuuta

Ihana kun löysin Sinut täältä!!! Minullakin on pinna tosi kireellä melkein aina. Ukko on kohta hätää kärsimässä. Toisina päivinä tuntuu et mikään ei mee niinku pitäs. Se väsy kun vaivaa alvariinsa. Olen aamuvirkku ollut ikäni niin illat on sitten vaikeita kun ei jaksa mitään enää juuri. Saanko kysyä Sinulta yhtä tosi henkilökohtaista...no en kysy ennenku annat luvan. Minulla siinä yks ongelma totisesti! Olen tosiaan ollut niin pahalla päällä et räjähän pienimmästäkin. Pöpiksi kai sitä on tulossa tätä menoa. Joskus tuntuu et voi kun ei tarttis enää herätä aamulla. Sulla varmasti tosi raskasta ku pieni lapsi siinä vielä...mulla helpompaa kun oon jo mummi iässä. Viimeset kaksi vuotta ollut tosi raskaita...minulle tuli ero ex:stä...löysi nuoremman terveen. Arvaappa mitkä oli ajatukset silloin?!?! Vuosi sitten minäkin löysin kaverin ja elokuussa menin uudelleen naimisiin. Jotain aurinkoistakin välillä. Paitsi nyt kun tämä pahenemisvaihe tuli. No kirjotellaan taas!!!

9_s

sape
13. tammikuuta

Kiva kuulla taas sinusta! Minäkin olen aamuvirkku, aina ollut, ja illat on myös rankkoja kun ei oikein jaksa valvoa yhdeksää pidemmälle varsinkin kun tietää, että tyttö herää viimeistään kuudelta. Kyllä voit kysyä ihan henkilökohtaisiakin asioita, senhän takia täällä ollaan ja tosiamme tuetaan. Olen hyvin avoin ja rempseä, eikä pienet asiat minua helposti hetkauta.
Minäkin olen eronnut, tosin yli kuusi vuotta sitten, onneksi! Olen ollut nykyisen mieheni kanssa nyt kuusi vuotta, ja saimme lapsen (ensimmäinen minulle) helmikuussa 2008. Olin kauan odottanut ja toivonut lasta kun nykyisen aviomieheni löysin. Nyt vaan toivon, että jaksaa rinnallani tämän sairaudenkin edetessä ja pahetessa, sillä sehän on selvää. Oikeín pahoina päivinä vain murjotan, ja mietin kuinka tyttö saa äitiänsä hävetä kun liikkuu kepin tai rollaattorin kanssa. Mutta sitä kai se sitten on. En ole siaraudesta kertonut kuin lähimmille sukulaisille, työkavereille ja ystäville, en halua sääliä, muutenkin olen aika hyvin erakoitunut perheeni kanssa omakotitaloomme maalle. Kai sitä jotenkin häpeää itseään eikä halua muiden tuijottavan miten se mun kasvohalvaus nyt on taas edennyt.Että näin! Kirjoittelehan tuntojasi rohkeasti, lähden nyt hammaslääkäriin. Palaillaan!!

4_s

Eppu3
31. tammikuuta

No hei taas! Ei oo helppoo...ei. Kyllä tässä on ollut taas kaikenlaista... Mun auto oli pojalla lainassa ja sehän oli tietysti riehaantunu sen kans ja rutannu oikein perusteellisesti...no onneksi pojalle ei tullu mitään mut minulta auto meni. Ja sehän on rassannu nyt lisäksi minua. Hermostuttaa kun itse ei pääse mihinkään vaan aina ukolta ruikutettava kyytiä kun sen autolla en uskalla lähtee ajelee. Se piikitys menee onneksi hyvin...paitsi se hirveä päänsärky seuraavana aamuna...se on ihan kamala jos buranaa ei ota. Minä taas lässytän näitä omia...mitenkä sinä jaksat? Samoin minäkin aika erakko olen. Tuntuu et kaikki tuijottaa kun liikun jossakin...sitä ku hoippuu vaikkei haluaisi. Voihan se olla niinki ettei kukaan katso mut siltä se tuntuu. Siitä mun piti kysyä...miten sulla sänkyasiat? Minussa on jotain pahasti pielessä kun seksi ei kiinnosta nykysin enää ollenkaan eli ei haluta yhtään. Iltasin tuntuu et sais vaan nukkuu. Oonko pöhkö kun kerron tämmösii? Se on kohta iso ongelma meillä täällä :( Pitäs mennä saunaan ku jaksas...heh kirjotellaan taas!

9_s

sape
1. helmikuuta

Hei pitkästä aikaa! Harmi juttu toi sun autosi kolarointi, sun pitää ruveta katteleen jotakin halpaa kulkuvälinettä tilalle, kyllähän sitä liikkumaan pitää päästä. Mä ainakin tulen hulluksi seinien sisällä, jos liian kauan olen kotona. Aika paljon aikaa tulee kulutettua netissä, sillä ostelen melkein kaikki vaatteenikin netistä. Mulla on muuten ihan sama juttu kun sulla, ei kiinnosta sänkyjutut sitten yhtään. Ajattelin kysyä asiasta kun keskiviikkona menen neurologille, sillä sitä on jatkunut nyt aika lailla vuoden ajan, samoin jotakin on saatava näihin tuskaisiin päänsärkyihin ja ärähtelyyn. Olen kanssa iltaisin tosi väsynyt, eikä silloin haluta tippaakaan, ennen oli toisin, tämän miehen kanssa nekin jutut on aina sujuneet ja kiinnostaneet, että kyllä tämä tauti masentaa silläkin saralla. Miesten pitäisi vaan ymmärtää meitä, mutta ei ne oikein taida tajuta missä mennään?? Muuten olen ollut aika väsynyt töiden jälkeen, ja käsien voimattomuus on ruvennut vaivaamaan, kun en jaksa mitään enää nostaa... Mutta kaipa se tästä. Koitahan jaksella ja kirjoittelehan kuulumisiasi taas kun ehdit...

4_s

Eppu3
1. helmikuuta

Nyt kirjotan sitten yhtenään sulle :) Kuule minä löysin auton itselleni...jippii saan sen alku viikolla. On niin rassannu kun ei ite pääse mihinkään. Mulla vielä sekin et aina olen kotona...eläkkeellä kun olen. Ilman tuota käsitöiden paljoutta en jaksasi ja onneksi kevät tulee...harrastan taimien kasvatusta. Kysyppä tosiaan lääkäriltä mistä se haluttomuus johtuu ja siihen ei sitten asentojen muuttaminen vaikuta pätkääkään jos siitä puhuu. Päässä kai sitä vikaa on ku asian ajatteleminenkin puistattaa. Taidan olla tulossa pöpiksi ja omituinen alan kyllä ollakkin kun tarkemmin ajattelee...heh Ei ne miehet oikein ymmärrä tätä...mitenhän on miespuolisella jolla tämä Ms on et onko halut kuten ennenkin...rohkenen epäillä. Laitan tähän sähköposti osoitteeni...jotenki ois mukavampi kirjottaa siihen Anneli240@wippies.fi Jos et halua niin kirjotellaan sitten tänne. Mukavaa viikon alkua Sinulle! Ja ajattele minä saan sen auton :)

1_s

Anonyymi
10. maaliskuuta

voiko ms taudissa selkä olla niin helv... kipee, että tarvii useamman piikin ja lisäksi pissat valuu housuihin

11_s

caren
12. toukokuuta

Hei!



En tiedä, tuliko tämä nyt aivan väärään paikkaan, mutta kysyisin, tietäisikö kukaan teistä halvalla saatavaa citypotkuria? Siskollani on MS, ja nyt alkaa kävely tuottamaan vaikeuksia. Todettiin, että cittari olis hälle kaikkein kevyin käyttää. (käsistäkin kun on tunto pois, ja ei ole kunnon puristusvoimaa).

Jos vaikka tietäisitte jonkun, jolla olisi, tai jota kautta pääsis asiassa eteenpäin, kun uudet ovat niin armotoman kalliita!!!

Jos joku vaivautuu lukemaan tän, kiitän jo etukäteen:) Olisin ikikiitollinen jos tätä kautta saisin tiedon halvasta menopelistä!

6_s

Elisa
16. toukokuuta

Minulla on yksi, toin sen tänne äitini kuoltua vähän niinkuin valmiiksi, kun itse sitä tarvitsen. Sen lähettäminen on varmaankin hankalaa, mutta yritäpä vaikka ilmoituksella, netissäkin on jokin kauppapaikka, jossa voi ilmoittaa ilmaisiksi. Tai ehkä lähikaupan ilmoitustaululla, lehdistäkin löytyy halpa ilmoituspalvelu viikonloppuisin. Mikäli missään ei onnistu, lähetä minulle viestiä, katsotaan sitten, onko mitään tehtävissä.

6_s

lisko
12. marraskuuta

Hei teille!
Kirjoittelen nyt tänne, kun en oikein ole muuallekkaan kehdannut avautua... Mulla ei siis MS:ää ole lääkärit vielä edes epäillyt, mut itse olen ruvennut mahdollisuutta miettimään, kun omia oireitani (mitä tahansa niistä) googletan, niin aina tulee MS sivuja... Mulla siis jo pidemmän aikaa tullut aaltomaisesti näitä oireita. Ensimmäiset pahimmat iski nuorimman lapsen (5.v.) syntymän jälkeen ja sen jälkeen ilmaantunu aina silloin tällöin, kestänyt viikkoja-kuukausia ja taas hävinnyt kuin itsestään. Nyt kun taas tällainen kamala vaihe menossa, niin ajattelin kirjoitella, jos joku jotain vastailis. Diagnoosia en kuitenkaan teiltä pyydä. Tällä hetkellä olen todella kipeä ja tätä kestänyt jo useamman viikon. Alkoi pitkän flunssan jatkeena taas nämä oireet. Molemmat kädet puutuu ja särkee niin, etten öitä pystynyt hetki sitten nukkumaan. Mikään ei tähän vaivaan auttanut. Nyt se on jo helpottanut sen verran, että nukkua pystyn. Hermokipua on ihan joka puolella, todella kovana: selkä, kädet, jalat. Myös alavatsakivut tulleet taas takaisin. Joka päivä tulee järkyttävä pahoinvointikohtaus. Yleensä aamuisin ja menee sitten itsekseen ohi. Saattaa tulla ennen syömistä, tai syömisen jälkeen. Käsistä on voimat veks ja tämän ja puutuneisuuden takia ei pysy tavarat kunnolla käsissä ja joudun pyytää ukolta apua kaikessa. Säkäreitä tulee käsiin paljon. Elohiiriä hyppii milloin missäkin ja sitten tulee sellaisia yllättäviä kipukohtauksia ihan kuin neula työnnettäisiin läpi milloin mistäkin, yleensä jalkapöydästä, tai kämmenestä. Nyt on sitten nivelet menny aivan kamalaan kuntoon. Sormien nivelet särkee ja polvet on siinä kunnossa, etten sohvalta huutamatta pääse ylös... särkee kokoajan. Väsymyskin taas iskenyt tähän päälle. Viimeksi, kun tuli tämä, niin menin niin väsyneeksi, että tuntui kuin lihakset putoisi irti enkä jaksanut viitä askelta enempää ottaa. Hengittäminenkin tuntui liian työläältä ja loppujen lopuksi jouduin lähtemään sairaalaan. Verikokeissa, kun ei mitään näkynyt, jätettiin asia siihen. Välillä on myös ollut kamalaa oikean kylkikaaren kipua ja sitä on tutkittu ultralla, gastroskopialla ja verikokeilla. Mitään ei löydy. Alavatsavaivoja tutkittiin viimeisenä vatsaontelon tähystyksellä:ei mitään vikaa. Nivelien takia olen ravannut reumasairaalassa: ei mitään vikaa. Muutenkin olen näiden oireideni kanssa juossut kaikki lääkärit infektiopolia myöten, eikä ikinä mitään syytä löydy. Nyt alan olla jo aika epätoivoinen, koska näiden kipujen kanssa on ihan kamalaa elää varsinkin, kun ei niille ole muka mitään syytä. Maanantaina olen menossa täällä uudella paikkakunnalla lääkäriin. Katsotaan mitä se sanoo. Käsien takia olen saanut jo lähetteen ENMG tutkimukseen. Kaiken tämän lisäksi minulla on todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, mutta tiedä sitten, kun minulla masennukset on voimakkaita, mutta ei mitään maniaa ilmaannu, vaan välillä olen normaali jaksavainen ja innostunut tekemään. Nyt rupee taas tuntumaan, että masennun kohta, kun kokoajan väsyttää ja särkee. Lapsiakin on 3: 11, 10 ja 5 vuotiaat, eli pitäis vaan jaksaa :(

2_s

f41-3818
12. joulukuuta

Hei!



Olen tässä paininut erilaisten fyysisten oireiden kanssa jo yli kuukauden päivät.Oireisiini kuuluu toispuoleinen puutuminen varpaista päähän asti. iskiashermo tuntuu vaivaavan ja lavanvälissäkin pistää niskoista puhumattakaan. Raajat kyllä toimii normaalisti ja voimatkin tallessa mutta olo on toispuoleinen. Yleislääkäri teki neurologiset testit ja mitään hälyyttävää ei löytynyt. Olen sairastunut yhdeksän vuotta sitten tytön syntymän jälkeen vakavaan masennukseen johon kuului myös vaikeat fyysiset oireet silloinkin puutumiset oli pahimmat. Siitä on jäänyt sitten pelko ms-taudin mahdollisuudesta. Ahdistukseni on todella kova joten voin myös saada oireet itselleni aikaiseksi. Olen mielenterveystoimiston asiakkaana ja lääkitystäni on nostettu noin kaksi viikkoa sitten mutta vielä ei ole apua tullut. Ainoastaan temesta auttaa karseaan olotilaan. Tämä tietty olisi kuulunut tuonne mielenterveys puolelle mutta kertokaa omakohtaisia oireiluita.

Aiheen kysymykset