Migreeni on hyvänlaatuinen, äkillisen ja toistuvan päänsäryn aiheuttava sairaus. Osan migreenistä aiheuttavat ulkoiset tekijät, osa johtuu perimästä. Perussyytä ei tunneta. Valtaosalla potilaista migreenioireet alkavat 30 ikävuoteen mennessä, osalla jo lapsuusiästä lähtien. Sen oirekuva ja kohtausten taajuus vaihtelevat yksilöllisesti paljon. Joillakin ihmisillä migreenikohtauksia on vain tasaisen harvoin ja pahimmillaan kohtaukset voivat olla miltei jokapäiväisiä. Samaten kohtausten kestossa on vaihtelua muutamasta tunnista muutamaan päivään.

Migreenikohtaus voi syntyä täysin ilman ennakoivaa syytä tai tekijää, mutta yleensä se liittyy elimistön erilaisiin rasitustilanteisiin kuten stressiin ja henkiseen paineeseen. Kohtausta ennakoivana oireena voi esiintyä ärtymystä, väsymystä, makean himoa, pahoinvointia ja oksentelua. Puhutaan myös migreenikohtauksen ennakkotuntemuksesta eli aurasta. Normaali hoitamaton migreenikohtaus kestää 4-72h ja lääkityksellä hoidettuna kohtaus voidaan rajata parhaimmillaan muutamaan tuntiin. Sen aikana ihminen tuntee itsensä huonovointiseksi, kärsii päänsärystä, voimattomuudesta, oksentelusta ja jopa halvausoireista. Oireiden taustalla on voitu todentaa aivovaltimoiden supistelua. Myös veriverihiutaleissa on havaittu kasautumistaipumista.

Parhaiten migreenikohtaus voidaan hoitaa levolla hämärässä huoneessa, jossa erilaiset valo-ja ääni ärsykkeet puuttuvat. Mitä nopeammin lääkettä otetaan migreenin kohtaukseen, sitä nopeammin sillä on mahdollisuus helpottaa oloa. Tavallisten särkylääkkeiden lisäksi migreenin täsmälääkkeet ovat nopeiten migreenikohtausta hoitavia lääkkeitä. Jos migreenikohtaukset toistuvat tiheästi, olisi hyvä miettiä ennaltaehkäisevää migreenilääkitystä, tavallisimmin sydänlääkkeinä käytettäviä b-salpaajia, joilla on ilmeisesti verisuonen seinämän supistelua estävää ja tasaavaa merkitystä.