Menieren tauti on keksijänsä, ranskalaisen lääkärin Prosper Menieren nimellä tunnettu huimausta, pahoinvointia ja oksenteluakin aiheuttava kohtauksellinen sisäkorvan sairaus, johon liittyy kuulonlaskua ja korvien soimista. Sairauden perimmäinen syy on edelleen arvoitus, mutta sen synty on sidoksissa ilmeisesti sisäkorvan nesteen paineentasausjärjestelmän poikkeavuuteen, jonka seurauksena syntyy tyypillinen kiertohuimauskohtaus.

Menieren taudille on tyypillistä äkillinen sairaudentunne ja huonovointisuus, kiertohuimaus, kuulonlasku ja korvien soiminen. Äkillisesti alkavat sairauden oireet voivat tuntua pelottavilta ja aiheuttaa ahdistusta, koska yleistila voi heikentyä merkittävästi. Menieren sairauden toteaminen tapahtuu yleensä korvalääkärin toimesta, usein kuulokeskuksessa, jossa moninaiset oireet ja siihen liittyvät tutkimustulokset kuulonlaskuineen vahvistavat sairauden alkuperän.

Menieren taudin perushoitoon kuuluu stressin välttäminen, riittävä lepo ja monipuolinen ruokavalio. Sen kohtausten hoitoon käytetään pahenemisvaiheessa pieniä korvan verisuonia laajentavaa lääkitystä ja nesteenpoistolääkitystä, jolla toivotaan olevan vaikutasta sisäkorvan nestetasapainoon. Elämäntapamuutosten avulla sairauden kanssa pystyy yleensä elämään normaalisti. Ainoastaan pahenemisvaiheet voivat olla hankalia, mutta niistä toipuu yleensä ennalleen, vaikka kuulonlaskua saattaa pysyvästi syntyä ajan mittaan.

Warning

Hoitonetin käyttäjien yleisimmät menieren taudissa kokemat oireet ovat olleet korvien soiminen, kuulon heikkeneminen, pahoinvointi ja oksentelu, huimaus sekä korvien lukkiutuminen. Lisäksi käyttäjät ovat kokeneet harvemmin kahta muuta oiretta. Eniten käytetyt hoitokeinot ovat olleet huimauslääkkeet, lepo, perussairauden hyvä hoitotasapaino ja nesteenpoistovalmisteet. Koko listan yleisimmistä oireista ja niiden koetusta voimakkuudesta sekä hoitokeinoista ja hoitojen koetusta hyödystä näet alempaa.

Keskustelu

1_s

m66-128
25. tammikuuta

Minulla Menieren tauti alkoi ajoittaisena huimauksen tunteena. Muita oireita ollut. Tuntui Ikäänkuin olisin pyörtynyt. Kumma kyllä en tuntenut itseäni väsyneeksi, mutta tunnelma oli kuin olisin kävellyt juovuksissa. Tilanne meni niin pahaksi, että hakeuduin suoraan sairaalan ensiapupoliklinikalle, jossa tilannettani selviteltiin verikokeilla, sydänfilmillä sekä pään magneettikuvauksella. Koko tutkimus käytiin tunnissa läpi ja nuori Naisneurologi sai sairauteni selville tämän jälkeen. Olen tosi kiitollinen hänelle!Minulle määrättiin Betaserc sekä diurex-lääkitys ja 2 päivää lääkityksen aloittamisen jälkeen oireisto oli ohi. Olen ollut onnekas, sillä sen jälkeen minulla ei ole enäää ollut kohtauksia. Miten muut olette kokeneet menieren taudin, ovatko teillä oireet pysyneet poissa lääkehoidon jälkeen? Auttavatko lääkkeet? Neurologi ihmetteli hieman kun en ollut tuntenut väsymystä oireitteni taustalla, miten muilla?

1_s

Anonyymi
19. helmikuuta

Olipa erinomainen lääkäri, tunnissa selvitti tautisi ! Minulla diagnoosin varmistamiseen meni tutkimuksineen vuosia.

13_s

TriDoc
19. helmikuuta

Niin varmaankin on, että Menieren sairauden diagnoosi vaatii usein viikkoja, kuukausia ja joskus vuosiakin. Menieren kohtauksilla voi olla taukoja, jotka kestävät useitakin kuukausia ,jopa vuosikausia, eikä ensimmäisen kohtauksen perusteella yleensä diagnoosia voida/pystytä vielä asettamaan. Epäilen, että Menieren kohtausta on taipumus tulkita ensivaiheessa pahoivoinniksi, oksennustaudiksi tai muusta arkipäiväisestä syystä johtuvaksi tilaksi, mikä on täysin inhimillistä. Lääkärin velvollisuus on aloittaa selvittely yleisimpiä kohtausta muistuttavia sairauksia silmälläpitäen. Tie oikeaan diagnoosiin on menieren taudin toteamisessa keskimäärin pidempi. Harvoissa sairauksissa muuten sairastuneen kuulotaso vaihtelee samalla tavoin kuin Menieressä, jossa koneella otetussa kuulokäyrässä varsinkin matalilla kuuloalueilla kuulon taso vaihtelee kohtausten tahdissa. Vaikka sairauden ennuste on onneksi melko hyvä, voivat oireet olla hyvin invalidisoivia ja hankalia!Onko muilla kokemuksia Menieren sairauteen liittyvästä tutkimuksista, kuinka kauan ne kestivät, ennekuin syy lopulta selvisi?

1_s

Anonyymi
2. maaliskuuta

Minulla ensimmäinen huimauskokemus oli 2002-2003 vuodenvaihteessa. Silloin kyseessä asentohuimaus, joka kesti tasa viisi viikkoa. Sen jälkeen monta vuotta ilman oireita.

Viimme vuonna huhtikuun lopussa tuli huimauskohtaus (kiertohuimausta), joka kesti vain hetken, mutta tästä jäi minulle heikko olo, sellainen lievästi huimaava olotila. Sitä kesti koko kesän. Välillä oli myös korvissa tuntemuksia, aivan kuin siellä olisi ollut ylimääräistä nestettä. Kun päätä käänteli, tuli tunne, että neste liikkuu korvassa. Myös painetta tuntui korvien alueella. Lääkärit eivät osanneet sanoa mistä kysymys... ehkä niska-hartiavaivoja. Neurologikin oli sitä mieltä, että ei vakavaa. Tutkimuksia ei tehty.

Viimeisin huimauskohtaus oli Helmikuun alussa tänä vuonna. Ihan yhtä äkkiä alkoi kietohuimaus ja pahoinvointi. Jouduin myös oksentamaan monta kertaa (ei tapahtunut aikaisemmin). Olo on nyt hyvin epävarma. Olo on lievästi huimaava, sellainen epävarma. Myös lievää pääkipua esiintyy melkein päivittäin. Myös pahoinvointi on, mutta oksentanut en ole. Lievää pahoinvointia esiintyy siis melkein koko ajan (päivittäin monia kertoja tai koko päivän). Pahoinvointi voi esiintyä yksistään, mutta jos ja kun tulee se huimaava, epävarma olo, on sen kanssa aina huono olo.

Suvussa (äidin serkku) on Menierin tautia.

Olen käynyt nyt lääkärissä monta, monta kertaa ja apua en ole saanut! Verikokeita on otettu moneen kertaan ja niistä ei mitään hälyttävää löydy. Sydänfilmikin on otettu ja sokerirasitustesti..ok! Refluksivaiva minulla on ja siihen lääkitys, jota kylläkin olen nyt vähentämään päin. Sen verran kuitenkin edistytty, että röntgenkuvat otettu niskasta. Ei normaalista poikkeavaa löytynyt. Kuumeisesti nyt odotan pääsyä kuulokokeeseen. Lähete vetämässä.

Alan olla aika epätoivoinen tämän vaivani suhteen. Tuntuu, että lääkärit vähättelevät vaivojani ja pyytävät vain voimistelemaan, venyttelemään niskaa ja harteita ja käymään hierojalla. Kukaan lääkäri ei ole suostunut laittamaan lähetettä pään kuvauksiin.

Jos minulla on menierin tauti, näkyykö/saako sen selville kuulokokeessa? Onko menierintaudille ominaista kuulon aleneminen? Jos kuulo on ok, onko menierintauti poissuljettu?

13_s

TriDoc
2. maaliskuuta

Menieren taudille on tyypillistä äkillisesti alkava kiertohuimaus, sairaudentunne, huonovointisuus, korvien soiminen ja kuulonlasku. Sairaudessa kuulo heikkenee yleensä alemmilla äänitaajuuksilla sairauden oireiden voimistuessa ja kohtauksen lievittyessä sitten kuulo yleensä paranee. Tällaista kuulon tason fluktuaatiota eli vaihtelua ei tavata juuri muisssa sairauksissa näin tyypillisenä. Kuulonlasku muiden oireiden mukana todetaan ja on pahimmillaan kohtauksen aikana, jolloin olisi hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Menieren taudin selvittelyn tarpeellisuudesta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa.

1_s

Anonyymi
7. maaliskuuta

Viime vuoden marraskuussa heräsin yhtenä yönä lievään kiertohuimaukseen, joka kesti kerrallaan alle puoli minuuttia. Sen jälkeen sain vielä pari vastaavanlaista kohtausta (todettiin tammikuussa hyvänlaatuiseksi asentohuimaukseksi). Nyt kuitenkin pian kaksi kuukautta ollut juuri samanlaiset korvat kuin sitä edellinen kirjoittaja kuvasi, eli korvat painestetut ja ne soi. Lisäksi on jonkinasteinen "humalatila" lähes koko ajan. Olen nyt syönyt 6 vkoa betaserciä ja se saattaa auttaa. Mitään diagnoosia mulla ei ole. Pään magneettikuvassa ei poikkeavaa ja kuulokoe ok.

13_s

TriDoc
7. maaliskuuta

Lääkärisi on todennut ilmeisesti Sinulla hyvänlaatuisen asentohuimauksen, joka on yleisimpiä äkillisen kohtauksellisen kiertohuimauksen aiheuttajia ja siten yleisempi esimerkiksi kuin Menieren tauti.(Ks Hyvänlaatuinen asentohuimaus) Se on onneksi täysin hyvänlaatuinen tila, jonka pitäisi helpottua 1-2 kuukaudessa. Oireet voivat tosin uusia tai kestää pitempäänkin ja siihen voi myös liittyä kuvaamaasi korvien paineistusta. Luulen, että tästä voisi olla kysymys. Jos asia vielä askarruttaa, voisit käydä samalla lääkärillä vielä kontrollissa ja varmentaa asiaa. Normaalisti pään magneettikuvausta ei tarvita vielä tässä vaiheessa, mutta kun se on todettu normaaliksi, vahvistaa se oireesi hyvänlaatuista luonnetta.

1_s

Anonyymi
13. maaliskuuta

Kävin ensimmäisen kerran tutkimuksissa korvien soimisen ja lukossa olon takia alkuvuodesta -06. Samana vuonna kävin useamman kerran kuulopolilla tutkimuksissa. Muistaakseni loppuvuodesta -06 lääkäri ensimmäisen kerran "diagnisoi" taudin. Silloin kuuloalenemani oli huomattava juuri matalassa päässä. Nyt olen 2 kertaa vuodessa käynyt kontrollissa. Kuulo jatkaa heikkenemistä toisessa korvassa ja lääkärien yllätykseksi on korkeanpään kuulo alkanut heikkenemään nopeampaa. Kohtauksia tulee tasaisen tappavaan tahtiin. Lääkkeistä en ole saanut mitään apua. Olen syönyt nesteenpoistaja lääkettä mutta enpä ole huomannut mitään eroa. Betasekiä en pystynyt syömään koska menee vatsa sekaisin. Alkaa nykyään olemaan jo ongelmia kuulemisen takia. Menee aika useasti arvaukseksi mitä toinen puhuu jos on vähänkään taustamelua.

1_s

Anonyymi
27. maaliskuuta

Minulla on ollut n. 6 vuotta kiertohuimausta, korvan huminaa, pahoinvointia, kuulon (huomattava) aleneminen jne. Olen rampannut korvalääkärissä vähän väliä vuosien ajan (koska luulin että korvani on ollut tulehtunut ja että se vaikuttaisi siellä sijaitsevaan tasapainoelimeen), ilman mitään tuloksia. Aina vain on annettu antibiootteja korvatulehdusta varten, jotenka n.2kk sitten soitin ajan yksityiselle lääkärille joka totesi epäilevänsä tätä kyseistä tautia. Siitä sitten lähete toiseen sairaalaan, ja oikein korvatautien asiantuntijalle. Ja nyt sain Betaserc-lääkkeet joita olen popsinut vasta viikon, joten kysynkin nyt että, kuinka kauan kestää ennenkuin muutosta pitäisi tapahtua, noin suurinpiirtein? Olisin erittäin kiitollinen jos joku voisi vastata. P.S. minulla on aika pään magneettikuvaukseen, joka pelottaa suunnattomasti.

13_s

TriDoc
28. maaliskuuta

Menieren sairauden toteaminen vaatii joskus sairaalatasoisia korva-ja tasapaino-osaston tutkimuksia,jotta aiheuttava syy saadaan selville. Kerroit, että Sinulle on järjestetty aika myös pään magneettitutkimukseen. Tällä halutaan poissulkea päänsisäiset sairaudet, kasvaimet ja harvinainen akustikusneurinooma, joka on hyvänlaatuinen, mutta leviävä korvalokeroston kasvain. Menieren sairauden taudinkulkua on vaikea ennustaa ja lääkitys on lähinnä oireita lieventävä. Täysin parantavaa hoitoa ei ole sairauteen olemassa, mutta lievittävillä hoidoilla on yleensä edullinen vaikutus kohtausten kulkuun niin, että sairaudesta ei ole muulle elämälle kohtuutonta haittaa. Osalla ihmisillä kohtaukset eivät sairauden toteamisen jälkeen juuri enää toistu tai tulevat hyvin harvoin ja toisilla oireet ovat aluksi tiheät ja vaikuttavat arkeen voimakkaasti. Yleensä yhteistyössä korvatautien erikoislääkäreiden kanssa voimakkaitakin oireita kyetään hoitamaan ja samalla potilas oppii sairauden perushoidon menetelmät. Välillä invalidisoivasta sairaudenkulusta huolimatta useimmat ihmiset pystyvät oireita hoitamalla ja sopeutumalla viettämään sen kanssa normaalia elämää.

1_s

Anonyymi
6. toukokuuta

Voiko oireisiin liittyä myös hermostollista oiretta? Näitä pyörtymis/huimauskohtauksia minulla on päivittäin, ja olen niiden kanssa käynyt lääkärissä useita kertoja. Minua huimaa ja pyörryttää jopa vaakatasossa, tuntuu aivan samalta kuin verenpaineen äkillinen nousu. Samalla tulee todella pahoinvoiva ja kuumottava olo. Korvakäytävät olivat siistit, mutta ne soi usein, humisee ja kutisee jatkuvasti. Sisäkorvaa ei ole tutkittu. En pysty ajamaan pyörällä, en uskalla ajaa autolla, enkä kävellä kovin pitkiä matkoja yksin, sillä pelkään kaatuvani. Hermosto-oireet ovat symmetristä sykkimistä raajoissa, päässä ja vatsassa. Samaan aikaan on myös toispuoleista puutumista raajoissa. Minulla oli lasten syntymien (n. 6 v sitten) välissä kuulonalenema (en tiedä johtuiko koliikkisesta vauvasta vai tästä samasta vaivasta), kädet puutuivat jo tuolloin. Molempien raskauksien aikaan minulla on ollut "toksemia", pyörtymistä, epätasapainoisuutta ja huimausta oli paljon. Voivatko nämä kaikki liittyä yhteen ja samalla tähän tautiin?

13_s

TriDoc
7. toukokuuta

Menieren taudissa oireet esiintyvät yleensä kohtauksittain. Syntyy yleensä pahenemisvaiheita, joidn välillä oireita ei välttämättä ole. Kohtausvaiheessa menieren tyypilliset oireet sitten provosoituvat, osalla niin kovasti, että joutuvat vuoteen omaksi. Tasaisempi, jatkuva samantyyppinen oireilu voi toki johtua muistakin syistä kuten verenapainetaudista, hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta tai muusta korvaperäisestä syystä. Kun yhdistetään esittämäsi oireet lääkärisi suorittamaan toistettuun(kin) kliiniseen tutkimukseen, on asialla hyvät mahdollisuudet selventyä. Käy asiaa vielä läpi oman lääkärisi kanssa. Hyvää alkavaa kesää!

1_s

Anonyymi
1. kesäkuuta

Iäkkäällä rouvalla on ollut vuosia ajoittaista (kierto)huimausta. Viime kuukausina huimaus on pahentunut ja siihen liittyy rajua pahoinvointia, minkä takia hänet on jouduttu viemään ambulanssilla sairaalaan kahdesti. Toisessa korvassa on tinnitusta ja alentunut kuulo. Syytä on yritetty etsiä sekä terveyskeskuksen peruskokeilla että sairaalajakson aikana. Korvalääkärin mukaan oireet eivät aiheudu korvista. Oireet kuitenkin sopisivat Menièren tautiin. Onko tauti helppo diagnosoida? Potilas on muuten terve lukuunottamatta lievästi kohonnutta verenpainetta ja normaalipainoinen.

13_s

TriDoc
1. kesäkuuta

Menieren tauti on korvatautien erikoislääkärin diagnosoitavissa oleva sairaus ja voi vaatia toisinaan useampiakin käyntejä selvitäkseen. Kun menieren tautia epäillään, lähetetään siitä epäilty yleensä korvalääkärille jatkotutkimuksiin. Diagnoosi on helppo yleensä tehdä äkillisen kohtauksen yllättäessä varsinkin korva-nenä-kurkkutautien poliklinikalla tai kuulokeskuksessa, jossa on ajantasainen välineistö diagnoosin muodostamiseen. Iäkkäällä ihmisellä on tärkeä poissulkea korvaperäiset syyt huimauksen taustalta olevista muista hermostollisista sairauksista. Jos korvalääkäri on ottanut periaatteellisen kannan, ettei vaiva vaikuta toistaiseksi korvaperäiseltä, viittaa se muuhun kuin korvaperäiseen alkuperään sisältäen myös menieren taudin ja syytä olisi etsittävä ehkä sitten muista huimauksen syistä, joita on melkoinen määrä niitäkin.

1_s

Anonyymi
12. elokuuta

Olen 29-vuotias ja terve nainen. Juhannuksena menin hoitajalle tutkituttamaan oikean korvani,joka oli jo pari viikkoa humissut. Mitään syytä tähän ei korvasta löytynyt,verenpaine ok ja flunssaa ei ollu. Humina vaan jatkui,välillä oli päivän tai pari pois. Eräänä aamuna heräsin ja nousin..pystyssä en meinannut pysyä,oksetti. Pystyssä ei voinut olla,maailma pyöri silmissä ja samantien vessaan. Lääkäri vaan totesi käydessäni polilla että: "siehän kävelet,mene kotia!" Tätä huimausta ja oksentamista kesti tämän yhden päivän. Jälkeen humina korvassa on jatkunut,mutta huimausta ei ole. Tänään korva alkoi soida tosi pahasti,mutta nyt sekin on mennyt ohi. Voiko tämä olla Menieren tautia vai jotain muuta? Täällä tk:seen on turha mennä,yksityiselle matkaa parisataa kilometriä...

13_s

TriDoc
13. elokuuta

Menieren taudissa esiintyy kyllä kuvaamiasi oireita, mutta tämänastisen perusteella ei voi kovin vahvoja oletuksia vielä tehdä. Oireiston perusteella on hyvin mahdollista, että kysymys on muustakin hyvänlaatuisesta korvaperäisestä häiriöstä (hyvänlaatuinen huimaus?), joka poistuu vielä ajan mittaan itsekseen (suurin osa tämäntyyppisistä vaivoista todennäköisesti rauhoittuu).
Kuitenkin jatkuessaan korvaspesialistin arvio voisi olla paikallaan,varsinkin,jos oireet jatkuvat syksyyn. Korvalääkärin käynnistä olisi eniten hyötyä, kun oireet olisivat päällä. Tällöin mahdollisen sairausdiagnoosin muodostaminen saattaisi olla helpompaa.
Kerroit matkaa yksityiselle vastaanotolle olevan runsaasti, joten asian järjestäminen tuskin onnistuu. Toinen vaihtoehto olisi käydä vielä omalla lääkärillä ja neuvotella oireiden pitkittymisen takia spesialistin konsultatiosta keskussairaalatasolla kiireettömänä tutkimuksena. Toivottavasti ongelmasi selviää!

1_s

Anonyymi
22. elokuuta

Pään magneettikuvausta ei tarvitse pelätä ollenkaan millään lailla, tosi hyvä kun pääsit siihen !
Se ei koske ja kestää vain hetken.
Betasercistä ei "automaattista pelastajaa" kannata odottaa.
Itselleni diureetit (Diurex) ovat osoittautuneet parhaimmaksi kohtauksen estäjiksi
ja mahdollisimman suolaton ruoka.

1_s

Anonyymi
22. elokuuta

Oma kuuloni toisesta korvasta meni aika tyypillisesti Menieren-oireyhtymän mukaan.
Muutaman vuoden kuluessa kuulo hävisi ensin ajoittain, ei koskaan palannut entiselle tasolle, kunnes meni lopullisesti yllättäen "yhtenä kirkkaana päivänä".
Omat kohtaukseni voivat tulla ihan milloin ja miten vain,
voimakas kohtaus äkkiarvaamatta tai pikkuhiljaa päivien myötä voimistuen.
Olen myös herännyt yöllä kesken unenkin menierekohtaukseen ja kun kohtaus on päällä, on ihan sama oletko vaaka- tai pystyasennossa.
Pystyasennossa tuskin pystyy kukaan olemaankaan kierrehuimauksen aikana, kun kohtaus on voimakas, mitään tasapainoa ei ole päällä.
Pitkällään sängylläänkin "maapallo pyörii ympäri".

Tätä on vaan kestettävä, aina kun se tulee, vaikka ensimmäiset kiertohuimauskohtaukset ovatkin niin pelottavia, että luulee kuolevansa.
Ei kuole ! Siinä on tämän epämiellyttävän taudin ainoa hyvä puoli, jos meneekin kuulo ja on kamalaa, niin tähän ei kuole !
Koittakaa kestää ! Kaikkeen oppii tottumaan !
Muitakin hankalia sairauksia ja kohtaloita on, ei Meniere ole ollenkaan pahemmasta päästä !
Ensi shokki kun menee ohi ja hankkii tietoa, alkaa huomattavasti rauhoittua, ei se niin kamala tauti olekaan !
Tärkeää on saada oikea diagnoosi eli päästä tutkimuksiin.
Epävarmuus lisää niin kauheasti huolta.
Kun asia on tutkittu, poissuljettu mahdolliset muut sairaudet "listalta",
ei tarvitse enää "luulla ja pelätä ties mitä".
Elämänlaatu paranee, kun "lakkaa luulemasta" ja hoitaa itseään oireita estävästi, eikä enää pelästy kuoliaaksi, vaikka kovakin kohtaus tulisi.
Itselläni on ollut kuutisen vuotta 2-3 päivää tai viikkoja kestäviä oireita, eri asteisina.
Se on sattumanvaraista ja kausiluonteista.
Aluksi oli todella vaikeaa, kun en tiennyt, mitä se oli.

Töihinkin oli vaikeaa soittaa olevansa sairas, kun mitään diagnoosia ei ollut.
Kävin 10 korventavaa vuotta kolmella korvalääkärilläkin ja noin 20:llä yleislääkärillä,
ennekuin yksi korvaspesialisti vihdoin viimein otti "asian omakseen", ymmärsi heti epäillä, että Menierestä saattaa olla kysymys ja sain lähetteet tutkimuksiin.
Kukaan sitä ennen ei ollut maininnut sanaa "meniere", enkä itsekään siitä ollut kuullut.
Rahaa ja hermoja paloi.
Nyt on alkanut tottua elämään Menieren kanssa, vaikka tinnituskin on jatkunut ilman sekunnin taukoa vuosikausia.
Kyllä se siitä ! Uskokaa pois !
Tsemppiä kaikille menierikoille !
Ei se koko elämää pilaa, vaikka joskus on hankalaa !
Se on vain yksi oireyhtymä muitten joukossa, sen kanssa oppii elämään.

2_s

f70-3252
3. maaliskuuta

Meniéren tauti ymmärtääkseni voidaan varmistaa vain kuulokäyrästä eli vasta siinä vaiheessa, kun kuulo sairaassa korvassa on riittävästi huonontunut. Itse sain "oikean" diagnoosin vasta 20 vuotta ensimmäisten kiertohuimauskohtausten jälkeen.

Haluaisin sen verran lisätä TriDocin kiitettävän asiallisiin ja tiheisiin vastauksiin, että kyllä menieerikolla muunkinlaista huimausta esiintyy kuin kiertohuimausta. Olo voi olla yleisen pöhnäinen, käynti kuin humalaisella ja tätä voi kestää monta päivää ilman kiertohuimausta.



Kuuroutumisestaan ja jatkuvasta tinnituksesta huolimatta korvat ovat samalla hyvin ääniherkät. Sitä oppii nopeasti välttämään meluisia paikkoja, elokuvateattereita, ravintoloita jne. Ajoittain on vältettävä television katseluakin. Keskustelu sujuu helpoiten pienessä porukassa.



Itselläni jatkuvaan tinnitukseen ja meniéren aiheuttamien kohtausten hyväksymiseen (tai sopeutumiseen) meni kolme vuotta. Pitkään pelkäsin nukkumaanmenoa, koska kohtaukset tulivat useimmiten öisin.



Nyt kun sairas korva on käytännössä kuuro, kohtauksetkin ovat suuresti vähentyneet. Kyllä tämän taudin kanssa voi elää, mutta tietyt rajoitukset on hyväksyttävä. Ja kohtauslääkkeitä (Stemetil, Pronaxen-suppo) on hyvä olla kotona.



Voimia kaikille ko. oireiden kanssa tsemppaaville!

2_s

f70-3252
3. maaliskuuta

Korjaus käyttämääni pahoinvointia estävää suppoon - tietysti Primperan (Pronaxen on särkylääke).

Jotta näin tällä kertaa. Ja nyt nukku,maan!

1_s

Anonyymi
27. toukokuuta

Hei! Kuulostaa ihan M-taudilta, jota olen sairastanut pitkään, mutta nyt eron jälkeen stressittömänä olen ollut noin vuoden ilman kohtauksia. Onko elämässäsi ollut tavallista enemmän paineita? Ota iisisti. Sitten: löysin silmiä harjoittamalla, lähes pakottamalla, oivallisen hoitokeinon pyörrytykseen: Kun kiertohuimauskohtaus alkaa, rauhoita itsesi tekemään silmilläsi 'vastaliikettä', siis pyörität niitä sinnikkäästi toiseen suuntaan. Minulla on kohtaus mennyt ohi, kun autoa ajaessa olen kohtauksen alettua pakottanut silmät tekemään vastaliikettä niin että katse kulkee ympyrää tien yli (onneksi oli suora tie). Kohtaus meni muutamassa minuutissa ohi!!! Jäljelle jäi vain lievä pahoinvointi. Kokeile tätä. Pärjäät varmaan pian mahdollisen M-taudin kanssa ilman sairaslomia ja pahoja kohtauksia. Kevätterveisiä!

1_s

Anonyymi
19. elokuuta

Minulla todettiin menieren tauti 3 vuotta sitten.sitä ennen työskentelin kokkina,enkä saanut olla yksin töissä.kun tuli yhtä-äkkiä niitä kohtauksia.Jouduin lähtemääm kesken työvuoron useasti pois.Menin paikalliseen terveyskeskukseen ja sattui niin hyvin,että lääkärini oli perehtynyt tähän tautiin.Sain lääkityksen ja sen jälkeen ei ole ollut yhtään kohtausta(kävin myös korvalääkärillä)olen edellen samassa paikassa kokkina ja elän täyspainoista elämää.Minulle lääke vaikuttaa.kun muistaa nauttia ne säännöllisin ajoi.

1_s

Anonyymi
2. lokakuuta

hei, minkä lääkityksen sait?

2_s

f65-4528
17. huhtikuuta

sain noin kuukausi aikaa lääkitykseen betahistin orifarm 8 mg 3xpäivässä minulla alkoi vaikuttaa noin kahdessa viikossa enää ei ole tullut kohtauksia. tänä keväänä kohtauksia on ollut kerran viikossa kestäen kerrallaan noin kahdeksan tuntia lääkityksen aloitettua ei ainakaan vielä ole ollut. olen sairastanut menierietä jo kolmekymmentä vuotta. voisiko tässä olla ratkaisu pitemmän päälle toivon ainakin !