Länsimaisten ihmisten elintason nousu ja sitä seuranneet terveyskäyttäytymisen muutokset eivät kaikilta osin ole kohentaneet ihmisten terveydentilaa. Vaikka ihmisten elinikä on pidentynyt osaksi parantuneen ravitsemuksen ansiosta, on meille sen myötä syntynyt uusia elämänlaatua heikentäviä terveysongelmia. Nykyiset terveysongelmat syntyvät vähäisen liikkumisen ja salakavalasti runsashiilihydraattipitoisen ruokavalion pohjalta lihavuusongelmina ja siihen liityvinä liitännäissairauksina. Tilanne on täysin uudenlainen varsinkin läntisessä maailmassa, jossa ruoan riittävä saatavuus ei enää ole muutamaan vuosikymmeneen ollut mikään ongelma. Olemme siirtyneet ruoan ylitarjontaan, jota on seurannut ylipainoisuuden kohtalokas lisääntyminen jatkaen edelleen kasvuaan. Lihavuuden syntytapa on yksinkertainen mutta salakavala, kuten kaikki tiedämme. Ihmisen oman kulutuksen ylittävä ravintomäärä sitoutuu pääasiallisesti ihonalaiseksi rasvakudokseksi, mikä sitten sukupuolesta riippuen leviää hieman eri tavoin tasaisesti koko keholle (naiset) tai pääosin vatsan seudulle (miehet).

Normaali paino ns. BMI-indeksillä mitattuna sijoittuu 20-25 välille. Tämän normaalivaihtelun ylärajan ylittää tänä päivänä puolet väestöstämme. BMI-indeksi välillä 25-30 kuvaa lievää ylipainoa ja yli 30 merkittävää lihavuutta. Tilanteesta riippuen yli 35 tai 40 BMI-tasoa voidaan pitää vakavana terveydellisenä ongelmana. Korkealla painoindeksillä on merkittävä yhteys lihavuuden liitännäissairauksiin, kuten vanhuusiän sokeritautiin, verenpaine- ja valtimotautiin, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä eräisiin sisätautisiin sairauksiin.

Ylipainon hoito perustuu pysyvän ja energiasisällöltään riittävän, mutta muuten kevyen, monipuolisen ruokavalion noudattamisen, riittävään liikuntaan sekä taustayhteisön tukeen ja esimerkkiin, mikä on tärkeätä oikeiden elintapojen noudattamisessa. Pysyvää laihtumista ei voida saavuttaa erilaisilla laihdutuskuureilla, vaan ainoastaan pysyvillä elintapojen muutoksilla, jotka syntyvät oikeanlaisen omaksutun ravitsemustiedon pohjalta käyttäytymisen muutoksina. Avainasemassa oikeiden ruokailutottumusten muokkaamisessa oman tiedonhankinnan ja sen soveltamisen lisäksi ovat päiväaikaan erilaiset koulu-, laitos- ja työpaikkaruokalat sekä muina aikoina perheenäidit ja -isät, jotka ovat vastuullisia perheen ruoanhankinnassa. Kaikissa ruokailutilanteissa tulisi ruokamäärän olla kohtuullinen välttäen suuria ruoka-annoksia ja ylensyöntiä. Terveellinen ruoka sisältää aina runsaasti kasviksia, kalaa ja kohtuudella hiilihydraatteja välttäen tyydyttyneitä eläinrasvoja, joita muutenkin saamme riittävästi. Amerikkalaistyylinen, runsaasti hiilihydraattia ja eläinrasvaa sisältävä pikaruokakulttuuri on osoittautunut ylipainon synnyssä merkittäväksi riskitekijäksi. Nuorten ihmisten ohjaaminen kohti monipuolisempaa ja terveellisempää ruokavaliota on koko kansakunnan kannalta tärkeää.