Kuukautiskivut (dysmenorrea) ovat yleisimpiä kuukautiskiertoon liittyviä vaivoja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Normaalisti naisen kuukautiskierto kestää keskimäärin 28 päivää ja kuukautisvuoto 3-7 päivää. Kivun synty on yhteydessä kohdun supisteluun kuukautisvuodon aikana.

Osalla naisista kuukautiskivut ovat alkaneet jo teini-iässä ensimmäisten kuukautisten mukana ja osalla kuukautiskivut alkavat vasta 30 ikävuoden tienoilla. Teini-iässä alkaneista kuukautiskivuista puhutaan myös ns. primaarisesta dysmenorreasta, jonka syynä ilmeisesti on kohdun limakalvon endometriumista liian runsaassa määrin vapautuva prostaglandiinimäärä, joka aiheuttaa kohdun kivuliaan supistelutaipumuksen. Teini-iässä alkaneet kivuliaat kuukautiset ilmeisesti myös periytyvät jossain määrin. Myöhemmällä iällä syntyneiden kuukautiskipujen syynä on yleensä jokin muu kehittynyt tekijä, useimmiten endometrioosi tai myooma eli kohdun lihaskasvain. Raskaudet voivat myöhemmin helpottaa kuukautiskiputaipumusta.

Oireet kuukautiskivuissa ovat vaihtelevat. Osalla oireet voivat olla invalidisoivia. Usein niihin liittyy kramppimaisia alavatsatuntemuksia, pahoinvointia ja oksentelua sekä ristiselkäkipuja. Kipuja helpottamaan voidaan määrätä yleisesti myytäviä särkylääkkeitä. Teini-iässä alkaneisiin kuukautiskipuihin tehoavat särkylääkkeet, mutta tehokkain hoitovaste saavutetaan yhdistelmäehkäisytableteilla, joiden pääasiallinen vaikutustapa on luonnollisesti raskauden ehkäisy, mutta ne samalla ohentavat kohdun limakalvoa ja vähentävät kivun synnyttävää prostaglandiinisynteesiä kipujen taustalla. Myöhemmällä iällä syntyneiden kuukautiskipujen niiden aiheuttaman syyn kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä endometrioosin tai myoman hoitoa.