Kolmoishermosärkyä eli toiselta nimeltään trigeminusneuralgiaa on kuvattu ihmiselimistön kovimmaksi koetuksi hermon kiputilaksi. Siksi se on yleensä helppo tunnistaa potilaan kertomuksen perusteella. Kolmoishermo on yksi aivohermoista, ja vastaa mm. kasvojen alueen ihon sekä suun limakalvon hermotuksesta. Syytä hermon toiminnan muuttumiselle ei tunneta, mutta vahvasti epäillään kivun syntymistä kolmoishermon puristumisen seurauksena sen joutuessa vieressä kulkevan verisuonen puristamaksi. Myös MS-taudissa, jossa hermojohto menettää ympäröivää suojaavaa myeliinituppea, tavataan kolmoishermosärkyä normaalia väestöä enemmän. Avoimella hermolla on taipumus viestiä kivulla tavallinen hermon venytys, koskettelu tai paineen tunne, mikä ilmeisesti on kolmoishermosäryn taustalla useimmiten rakenteellisesta syystä johtuen.

Kolmoishermosärkyä tavataan sekä ns klassista että epätyypillistä muotoa. Klassiselle kolmoishermosärylle ovat ominaista äkillisesti alkavat intensiiviset, tuikkivat tai pistävät kivut. Kipukohtaus voi kestää vain muutaman sekunnin, mutta on hyvin voimakas tuntemus. Yleensä potilas on kohtauksen sattuessa toimintakyvytön, eikä voi syödä tai juoda. Kasvojen alueen koskettelu, parran ajaminen tai muu ärsyke voi yksilöllisesti laukaista kohtauksen. Joillakin potilailla tiettyjen kasvojen alueiden koskettelu voi laukaista kohtauksen (trigger-pisteet). Epätyypillinen kolmoishermosärky syntyy tavallisemmin hampaan paikkaushoidon, liikenneonnettomuuden tai muun poikkeavan tapahtuman seurauksena ja voi epätyypillisimmin esiintyessään vaikeuttaa oireiston tunnistamista. Koska Suomessa kolmoishermosärkyä potevia ihmisiä lienee vain satoja / muutama tuhat, ei perusterveydenhuollolle välttämättä pääse kertymään yleisempien sairauksien tasoista rutiinikokemusta sairauden hoidosta.

Pahimmillaan oireisto voi olla invalidisoiva toistuessaan monia kertoja päivässä. Kolmoishermosäryn kivut tuntuvat yleisesti hermon ala- tai keskihaaran, harvemmin ylähaaran alueella. Kolmoishermosäryn ei ole osoitettu olevan erityisessä yhteydessä vaihdevuosioireisiin tai kuukautishäiriöihin, vaikka sitä esiintyykin eritoten keski-ikäisillä naisilla miehiä useammin. tämä on joskus virheellisesti johtanut tekemään johtopäätöksiä kivun psyykkisestä alkuperästä. Kolmoishermosärkyä potevilla ensisijainen lääke on yleensä karbamatsepiini, tai muu vaihtoehtoinen epilepsialääke mutta osalle potilaista lääke ei välttämättä sovi sivuvaikutusten takia. Karbamatsepiini on 100% KELA:n korvattava lääke neurologin tehdessä sairaudesta ilmoituksen B-lausunnolla. Vaikeisiin kolmoishermosärkytapauksiin on tarjolla myös leikkaushoitoa.

Warning

Hoitonetin käyttäjien yleisimmät kolmoishermosäryssä kokemat oireet ovat olleet puutuminen, hermokipu sekä huimaus. Lisäksi käyttäjät ovat kokeneet harvemmin neljää muuta oiretta.

Keskustelu

1_s

Anonyymi
25. joulukuuta

Kolmoishermo on nimensä mukaisesti kolmihaarainen hermo, joka alkaa aivoista ja päättyy kasvojen alueelle ja suuhun. Yksi haara menee mm. kielen oikeaa sivua pitkin. Kipu on sietämätöntä, ei voi syödä, pestä hampaita tai ajaa partaa. Hoitoina on leikkaus,tähystys,tai lääkkeet, tapauksen vaikeudesta riippuen. Itselläni oli onneksi lievin muoto, joka hoituu epilepsialääkkeellä (Neurotol Slow, 300 mg tabl. 2xvrk). Pysynyt täysin oireettomana.

11_s

m59-1899
25. tammikuuta

mulla on selkäydinvamma joka johtuu kasvaimesta.kun kasvain saatin pois niin lähti jalat alta.nyt mulla on kovat hermosäryt ne on niin kovia että on pakko mennä sairaala siellä saa sit kunnon lääkettä. nyt on hyvä vaihe sit kun viellä on kova spastisuus niinse lisää sitä kipua että tämmöinen tapaus...

1_s

Anonyymi
15. huhtikuuta

Olen 35 vuotias mies. Olen kärsinyt kolmoishermosärystä 11 vuotta. Aluksi kivut tulivat satunnaisesti kuukausien välein ja kestivät lyhyen aikaa. Juoksin hammaslääkärissä ja lääkäreillä, mutta he eivät osanneet auttaa ja minulle tuli tunne, että minua pidettiin luulotautisena. Noin vuosi sitten kipu alkoi olla päivittäistä ja jatkui ilman remissiovaiheita. Kohtauksen iskiessä kylmä hiki iski päälle ja iso mies itki kivusta. Kohtaus tuli rajuna sähköiskuna ja kesti noin kaksi minuuttia, hellitti puoleksi minuutiksi ja alkoi uudelleen. Tätä kesti muutaman kerran päivässä noin tunnin kerrallaan. Masennus iski usein päälle ja kaikenlaiset ajatukset pyörivät päässä. Viime syksynä törmäsin internetissä kolmoishermosärkyyn ja totesin oireiden täsmäävän. Seuraavana päivänä menin lääkäriin ja ilmoitin lääkärille kärsiväni kolmoishermosärystä ja vaadin lähetettä neurologille. Onneksi hän uskoi ja kaksi viikkoa myöhemmin neurologi vahvisti diagnoosin ja lääkitys alkoi. Söin viisi kuukautta Karbamatsepiinia 800mg/päivä ja kivut pysyivät poissa. Sivuoireina tuli lyhytmuistin heikkeneminen, jatkuva väsymys, kuulon heikkeneminen varsinkin korkeilla taajuuksilla ja keskittymiskyvyn heikkeneminen. Ei tuntunut missään kipujen rinnalla. Sain neurologilta ns. B-lausunnon Kelalle ja kolmen kuukauden lääkkeet maksoivat sen jälkeen 3 euroa. Noin kuukausi sitten seurantaverikokeessa minulla todettiin voimakkaasti kohonneet maksa-arvot ja Karbamatsepiini vaihtui Gabapentiiniksi. Sen teho ei ole yhtä hyvä kuin edellisellä lääkkeelä, mutta pienet jomotukset eivät haittaa. Kuulo palautui normaaliksi eikä muisti enää pätki. Väsyttää edelleen mutta siitä selviää. Huono puoli uudessa lääkkeessä on sen hinta; noin 50 euroa kuukaudessa nykyisellä lääkemäärällä. Kelalta ei saa mitään tukea.

Aiheen terveysarvot

15_m

Kipu

Kipu on ehkä yleisin lääketieteellinen oire, joka ohjaa potilaan hakemaan apua lääkärin vastaanotolta. Kipuoireen selvittely on monimuotoista johtuen kivun kokemuksen yksilöllisyydestä. Äkillisen ...

Aiheen kysymykset