Kolmoishermosärkyä eli toiselta nimeltään trigeminusneuralgiaa on kuvattu ihmiselimistön kovimmaksi koetuksi hermon kiputilaksi. Siksi se on yleensä helppo tunnistaa potilaan kertomuksen perusteella. Kolmoishermo on yksi aivohermoista, ja vastaa mm. kasvojen alueen ihon sekä suun limakalvon hermotuksesta. Syytä hermon toiminnan muuttumiselle ei tunneta, mutta vahvasti epäillään kivun syntymistä kolmoishermon puristumisen seurauksena sen joutuessa vieressä kulkevan verisuonen puristamaksi. Myös MS-taudissa, jossa hermojohto menettää ympäröivää suojaavaa myeliinituppea, tavataan kolmoishermosärkyä normaalia väestöä enemmän. Avoimella hermolla on taipumus viestiä kivulla tavallinen hermon venytys, koskettelu tai paineen tunne, mikä ilmeisesti on kolmoishermosäryn taustalla useimmiten rakenteellisesta syystä johtuen.

Kolmoishermosärkyä tavataan sekä ns klassista että epätyypillistä muotoa. Klassiselle kolmoishermosärylle ovat ominaista äkillisesti alkavat intensiiviset, tuikkivat tai pistävät kivut. Kipukohtaus voi kestää vain muutaman sekunnin, mutta on hyvin voimakas tuntemus. Yleensä potilas on kohtauksen sattuessa toimintakyvytön, eikä voi syödä tai juoda. Kasvojen alueen koskettelu, parran ajaminen tai muu ärsyke voi yksilöllisesti laukaista kohtauksen. Joillakin potilailla tiettyjen kasvojen alueiden koskettelu voi laukaista kohtauksen (trigger-pisteet). Epätyypillinen kolmoishermosärky syntyy tavallisemmin hampaan paikkaushoidon, liikenneonnettomuuden tai muun poikkeavan tapahtuman seurauksena ja voi epätyypillisimmin esiintyessään vaikeuttaa oireiston tunnistamista. Koska Suomessa kolmoishermosärkyä potevia ihmisiä lienee vain satoja / muutama tuhat, ei perusterveydenhuollolle välttämättä pääse kertymään yleisempien sairauksien tasoista rutiinikokemusta sairauden hoidosta.

Pahimmillaan oireisto voi olla invalidisoiva toistuessaan monia kertoja päivässä. Kolmoishermosäryn kivut tuntuvat yleisesti hermon ala- tai keskihaaran, harvemmin ylähaaran alueella. Kolmoishermosäryn ei ole osoitettu olevan erityisessä yhteydessä vaihdevuosioireisiin tai kuukautishäiriöihin, vaikka sitä esiintyykin eritoten keski-ikäisillä naisilla miehiä useammin. tämä on joskus virheellisesti johtanut tekemään johtopäätöksiä kivun psyykkisestä alkuperästä. Kolmoishermosärkyä potevilla ensisijainen lääke on yleensä karbamatsepiini, tai muu vaihtoehtoinen epilepsialääke mutta osalle potilaista lääke ei välttämättä sovi sivuvaikutusten takia. Karbamatsepiini on 100% KELA:n korvattava lääke neurologin tehdessä sairaudesta ilmoituksen B-lausunnolla. Vaikeisiin kolmoishermosärkytapauksiin on tarjolla myös leikkaushoitoa.