Voiko keliakia esiintyä oireettomana? Tai ainoina oireina minulla on aftat suussa ja olen lukenut, että niillä voi olla yhteyttä keliakiaan. Niitä on esiintynyt suun limakalvoilla ja kielessä jatkuvasti jo lähes kymmenen vuoden ajan. Olen testannut kaikkia apteekista saatavia hoitotuotteita ja vaihtanut hammastahnan sellaiseen, joka ei sisällä natriumlauryylisulfaattia. Lääkärissäkin olen käynyt jo useamman kerran, mutta sieltä en ole saanut apua.
Onko kellään keliakiaa sairastavalla ollut samanlaisia oireita ja onko ruokavalion muutos auttanut asiaan?
Antti

Itselläni todettiin keliakia vahingossa 3 vuotta sitten.Menin tähystykseen närästysvaivojen takia,jotka johtuivat refluksitaudista ja palleatyrästä.Lisänä löytyi tämä keliakia..Jo viisi vuotta olin ollut väsynyt,alakuloinen,alipainoinen,huonoruokainen ja hiukset ohenivat vauhdilla.Hammaslääkäri kehoitti minua monesti menemään lääkäriin jatkuvasti suussa esiintyvien aftojen takia.Meninkin,vaan kaikkea muuta tutkittiin,muttei keliakiaa.Vatsavaivat astuivat kuvaan vasta hieman ennen diagnoosia.Gluteenittomaan dieettiin sopeuduin aika äkkiä,KOSKA OLO OLI JO MUUTAMAN VIIKON PÄÄSTÄ MAHTAVA!Ja minä,joka rakastan leipää,pullaa ja keksejä tajuttomasti,ammatiltanikin OLIN leipuri..Parempi tämä keliakia,kuin esim. monet muut suolistosairaudet.Kun paranee ruokavaliolla!Tajuttoman tarkkana vain saa olla,ettei missään ole ees pienen pientä hitustakaan kiellettyjä viljoja..

Olen jo jossain muualla forumilla huomannut ja kirjoitellut että närästys näyttäisi olevan yksi keliakian oire. Kuten edellisellä kirjoittajalla, myös minulla keliakia todettiin närästyksestä takia aloitetuissa tutkimuksissa. Muita keliakian oireita ei ollut. Toteamisesta on muuten nyt vuosi ja verikokeissa keliakian vasta-aineet eivät ole vieläkään palautuneet ennalleen :( Onkohan tämä normaalia?

minulla on todettu keliakia noin 7 vuotta sitten. Aluksi tuntui ettei saa syödä mitään...mutta pian siihen tottui ja nykyään se ei ole enää rajoittava..kaikkea löytyy meillekin..

Minulla oli keliakia mielestäni oireeton, Aftoja oli suussa ja nielussa tosi usein... suu pielet halkeilivat, mutta muuten ei mitään oireita... ja minulta löydettiin keliakia.

Onko joku joskus kuullut että vatsa ym. vaivojen sijasta voisi olla esim. Migreeni, huimaus, muistihäiriöt, anemia ja hiustenlähtö?

Jo vain, keliakian oireet voivat olla moninaiset ja vatsaoireet puuttua. Meillä ainoa oire oli ruokahaluttomuus, migreenin taustalta löytyi keliakia : tai siis migreenikohtukset vähenivät. Vaikuttaahan ruuan imeytymishäiriö niin moneen asiaan. Keliakaitestejä saa myös apteekista -vasta-ainetestejä 15 egee muistaakseni. Se EI ANNA DIAGNOOSIA mutta jos vasta-aineita on niin kipin kapin lääkäriin. Ruokavaliota ei saa sen testin perusteella muuttaa.

Pojallani tuli aftoja suuhun , keliakiatestit olivat Ok. Lopulta eräs kokenut lääkäri teetätti testit ja hänen todettiin olevan allerginen viljalle, joten ei edes gluteiinittomat viljat käy. Kokeileppa täysin viljatonta dieettiä.

Olen nyt sairastanut keliakiaa melkein 15 vuotta. Eli melkeimpä koko elämäni, kaksi vuotiaana siihen sairastuin. Itse en tietenkään muista mitään keliakian löytämisestä, mutta äitini on kertonut minun sopeutuvan uuteen ruokavaliooni nopeasti iästäni huolimatta. Kävin joka vuosi testeissä ja aina oli kaikki arvot hyvät. Lääkärit varoittelivat aina äitiäni, että "sitten kun tyttö menee yläasteelle ja tulee teini ikään, niin sitten se dietin rikkominen alkaa". Siitä huolimatta noudatin ruokavaliotani moitteettomasti, vaikka oli niitäkin hetkiä, kun todella ärsytti koko keliakia ja tuntui, että olisin ollut ainoa ikäiseni, jonka piti lukea jokaikinen tuoteseloste. Niistäkin tunnetiloista pääsin aina yli ja osasin elää "sairauteni" kanssa. Kuitenkin vasta viimeaikoina mielenkiintoni gluteenia sisältäviin ruokiin on herännyt. Olen alkanut maistelemaan ties mitä milloinkin, koska en oikeastaan koskaan ole syönyt mitään muuta, kuin gluteenittomia pöperöitä. Maistelin ensin ystäviltäni karkkeja ja leivoksia pieniä määriä. Kerran ollessani ystäväni luona ja todella nälkäinen alennuin syömään melkein pussillisen kananuudeleita ja sen jälkeen maistelu on jatkunut ja pahentunut päivä päivältä; kokonainen ruisleipäkin tuli oppilaitoksen kahviosta ostettua, koska olen todellakin ihastunut ruisleipään. Maistelemista kai helpotti sekin, että minkäänlaisia oireita minulla ei ilmeisesti enää ole. En sitten tiedä, että johtuuko siitä, että ohutsuoleni on saanut parantua niin pitkään ja suolinukka on hyvässä kunnossa. Aikaisemin ajattelin, että oli onni kun sairastuin niin nuorena, mutta nyt sitä on alkanut ajattelemaan, että jos olisin sairastunut vähän myöhemmin, olisi jäänyt jonkinlainen muistikuva siitä, millaista ruokaa ns. terveet ihmiset syövät. Nyt olen kuitenkin onnistunut taas rajoittamaan tätä maistelua ja toivon pystyväni siihen tulevaisuudessakin, vaikka mielestäni on vieläkin todella epäreilua, että sairastan keliakiaa. Pitäisi vaan osata ajatella, että asiat voisivat olla pahemminkin. Eniten asiassa kaivertaa ilmiömäisen huono tuurini, koska kenelläkään suvussani ei keliakiaa aikaisemmin ole todettu ja se on vielä kaikenlisäksi aikuisiän sairaus.

Mulla on aika usein noita oireita mutta en oo niistä juurikaan piitannut ku se on niin jännä että se tulee välillä maidosta tai suklaasta tai jostaki maitotuotteesta ja välillä taas vaikkapa paahtoleivastä ja joskus tulee niin että syön vaikka leivän sitte tulee maha kipeäksi ihan hetkeksi niinku vaikka 2 sekunnin ajaksi sitte se loppuu eikä enää tuu... pitäisi kai käydä lääkärissä tekemäs testit