Jännityspäänsärky on yleinen vaiva varsinkin toimistotyöntekijöillä ja se liittyy myös yleisenä oireena huimaukseen. Naiset kokevat niska-hartiaseudun oireita miehiä useammin, mikä selittynee sirommilla ylävartalon ja hartiaseudun lihaksilla, joiden staattinen kestävyys on miehiä heikompi. Mitä harjoitetummat ja voimakkaammat lihakset ovat, sitä paremmin ne kestävät staattista kuormitusta eivätkä väsy niin helposti. Jännityspäänsärky voi olla myös yhteydessä jännittämiseen, henkiseen ponnisteluun sekä mielialaan. Tästä miltei meillä kaikilla on omaa kokemusta.

Jännityspäänsäryn kokemiselle on usein tyypillistä yhteys erilaisiin yksilön elämän kuormitus- ja rasitustilanteisiin. Kansanomaisesti voidaan kuvata, kuinka henkinen paine, ylimitoitetut odotukset ja muu kuormittuneisuus voivat ilmetä myös lihasten ”kiristymisenä” hartiaseudulla. Jännitysniskan tai lihasten jännityspäänsärystä useasti kärsivä ihminen voisi parantaa omaa tilannettaan pysähtymällä arvioimaan ovatko erilaiset kohdattavat haasteet liian vaativia ja voidaanko jotain tehdä toisin kohdattavien haasteiden ja omien voimavarojen välisen ristiriidan pienentämiseksi. Arjen analysoiminen ja miettiminen auttaisi meitä jokaista sopeutumaan paremmin oman toimintakykymme rajoihin ja täten myös yleensä haitallisten oireiden määrä vähenee.