Jänisrutto eli toiselta nimeltään tularemia on laajalti Pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvä Francisella tularensis- bakteerin aiheuttama infektio, joka esiintyy enimmäkseen eläimillä ja jäniksillä, mutta tarttuu toisinaan myös ihmiseen hyttysen piston, punkin pureman, myyrän tai metsähiiren välityksellä tai kuolleen jäniksen huolimattoman käsittelyn johdosta.

Kysymyksessä on bakteeri, jonka kehittyminen elimistössä infektioksi vaihtelee muutamasta päiästä muutamaan viikkoon. Hyttysen piston jälkeen pistokohtaan jää kipeä tai kutiseva alue, johon kehittyy pieni vuotava haavauma. Puolella jänisruttoa sairastavilla ilmenee myös erilaisia iho-oireita. Kuumeilun lisäksi syntyvät suurentuneet imusolmukkeet sekä ylähengitystieoireet, joita saatetaan pitää tavallisena ylähengitystieinfektiona ja johtaa sairauden selvittelyssä aluksi harhaan. Diagnoosi varmistuu yleensä jänisrutolle ominaisten veren vasta-aineiden perusteella.

Jänisrutto ilmenee yleensä syyskesällä ja alkusyksystä ja se on helposti parannettavissa oikealla antibioottivalinnalla. Jänisruttoa esiintyy varsinkin keskisessä Suomessa sekä länsi-Suomessa. Parasta ennalta-ehkäisyä jänisruton suhteen on välttää hyttysenpistoja sekä käsitellä huolellisemmin kuolleita eläimiä. Jänisruton esiintyminen vaihtelee voimakkaasti eri vuosina riistakannan vaihtelun tahdissa ja siihen sairastuu ainakin virallisten tilastojen mukaan muutamasta kymmenestä aina tuhanteen ihmistä kesäisin.