Ikääntyessä kuulon heikkeneminen on yleisen rappeuman seurauksena yleistä mutta yksilöllistä. Kuulonalenemasta kärsivällä keskustelussa vastapuolen ääni yleensä kuullaan, mutta siitä on vaikeuksia saada selvää. Huomiota saatetaan kotona kiinnittää television virittämiseen kovemmalle ym. Iästä johtuva kuulon aleneminen voi aiheuttaa elinpiirin kaventumista sosiaalisen toiminnan vaikeutuessa. Seurauksena voi olla masennusta, elämänhalun ja yleiskunnon laskua.

Ikähuonokuuloisuuteen voi liittyä myös korvan soimista, mutta se on häiritsevää vain harvoin. Pysyvästi huonokuuloiset tarvitsevat selviytyäkseen apuvälineitä sekä mahdollisesti kuulokojeen, jos kuulo on selkeästi laskenut puhealueella niin, että se vaikuttaa haitallisesti normaalissa kanssakäymisessä. Myös muuta kuntoutusta on saatavissa oman kunnan terveyskeskuksesta mm. psykologin ja puheterapeutin johdolla.