Hyppääjän polvi katsotaan polvilumpioon kiinnittyvän etummaisen jänteen kiinnityskohdan tulehdukseksi/ ärsytystilaksi. Se on tavallinen varsinkin nuorilla aktiivisilla ja urheilevillä ihmisillä, joiden polven joutuvat alttiiksi toistuvalle lihaskuormitukselle. Alttiimpia lajeja hyppääjän polven syntymiselle ovat erilaiset pallopelit, joissa polviin kohdistuu hetkittäin voimakastakin kuormitusta ponnistamisen ja äkillisen alaraajoihin kohdistuneen voiman seurauksena.

Polven etumaisen jänteen rasittuessa polvilumpion seutuun voi syntyä jännekudoksen jännitystä ja mikrorepeämiä, jotka voivat kroonistuessaan aiheuttaa pysyvän suuremman ja kivuliaan repeämän polvilumpion etuosassa. Kipu voi sijaita polvilumpion yläpuolella reisilihaksen tyvessä, koska kysymyksessä on sama voimakas polvea ojentava jänne-lihasliitos. Usein kipu tuntuu polven seudussa epämääräisenä ja voidaan sekoittaa myös jopa polvensisäisiin kipua aiheuttaviin vammoihin, kuten nivelkierukan repeämään.

Hyppääjän polven hoitoperiaatteet ovat samansuuntaiset, kuin muissakin elimistön jänne-luuliitoksen tulehdustiloissa eli insertiiteissä. Perushoidon muodostavat tulehdusta poistavat särkylääkkeet kuurina nautittuna sekä rasituksen välttäminen. Usein kylmähoidon merkitys on alkavan oireiston hoidossa aliarvioitu ja jopa unohdettu. Hyppääjän polven tulehduksen hoidossa kortisoni voi auttaa merkittävästi. Pistotekniikan pitää kuitenkin olla hyvä, jotta siitä olisi apua ja samalla vältettäisiin kortisonipistoksen jännettä haurastuttava vaikutus. Jos tulehdus pääsee kroonistumaan niin syntyneen kroonisen jännehaavauman hoitona voidaan tarvita leikkaushoitoa. Tässä leikkauksessa tulehtunut jännekudos poistetaan ja yhdistetään uudelleen terveeseen jännekudokseen.