Diabeetikon jalkaongelmien aiheuttajana on korkea verensokeri, joka lisää alaraajojen hermosairauden (neuropatia) oireita ja angiopatiaa (verisuonisairauden oireita). Oireiden kehittyessä alaraajojen kyky aistia asentoa, kipua ja puristusta heikkenee ja jalkaterät tahtovat altistua hiertymille ja haavaumille. Jalkaholvin rakenteessa tapahtuu usein madaltumista. Myös iho paksunee ja hankaukseen liittyen jalkaan kehittyy kovettumia. Hikoilun puuttuessa jalkaterän iho kuivuu helpommin, jolloin iho altistuu helpommin kroonisille haavaumille.

Alaraajojen ongelmien parasta hoitoa ja ennaltaehkäisyä on diabeteksen hyvä hoitotasapaino, jonka pohjalle toistuvat jalkojenhoidot ja tarkastukset luontevasti sijoittuvat. Diabeetikolle neuvotaan säännöllinen jalkojentarkastusrutiini sairauden toteamisen ja terveydenhoidon kontrollien yhteydessä. Jo syntyneitä kroonisia haavaumia hoidetaan jalkojenhoitajalla, terveyskeskuksissa diabeteshoitajalla ja lääkärillä sekä kirurgian poliklinikoilla, joissa haavaumien suurenemista pyritään ehkäisemään mm. puhdistamalla ja leikkaamalla haavauman ympäristö kuolleesta ja paksuuntuneesta ihokudoksesta joka muutoin ehkäisisi haavan luontaista paranemista. Paraneminen vie tällaisissa tilanteissa runsaasti aikaa ja vaatii säännöllisten hoitokäyntien lisäksi pitkäjänteisyyttä ja muuten terveiden elintapojen noudattamista hoidon onnistumiseksi.