Allerginen nuha syntyy ihon ja silmien allergioiden tapaan herkistymisen kautta. Allergisen nuhan aiheuttajana ovat kasvien ja puiden siitepölyt, eläinhilse sekä erilaiset kemikaalit. Tyypillistä allergiselle nuhalle on äkisti alkava runsas kirkas nenävuoto, kirvely ja kutina sekä ja tukkoisuusoireet, jotka lisääntyvät altistumisen jatkuessa. Mukana voi olla myös väsymystä tai huonovointisuutta.

Nuhaoire on ihmisillä hyvin yleinen oire ja siitä kärsivälle olisi mielekästä pystyä jo karkeasti erottelemaan ärsytystyyppinen nuha ja vasomotorinen nuha allergisesta nuhasta. Vuodenajoilla on keskeinen merkitys nuhaoireen selvittelyssä. Allerginen nuhaoire on yleisempi keväiseen ja alkukesän aikaan puiden ja heinien siitepölytykseen liittyen. Allergisessa nuhassa oireet tulevat myös ärsytysnuhaa äkimmin sisältäen voimakkaan kirkkaan limaeritteen tai vetisen vuotamisen. Ärsytystyyppisessä nuhassa tukkoisuusoireet ovat kroonisempia ja lievemmät ärsytysoireet hallitsevat oirekuvaa.

Allergisen nuhan toteaminen onnistuu usein yleislääkärin vastaanotolla, jossa haastattelun, tyypillisen oireiston kehittymisen ja tutkimuksen perusteella diagnoosi voidaan asettaa. Apuna voidaan tarvittaessa käyttää ihon pistokokeita, jotka tuovat esille välittömät yliherkkysreaktiot eri allergian aiheuttajille. Allergisen nuhan tehokkain hoitokeino on altistavan tekijän välttäminen. Siitepölyaikana sille herkistyneet pärjäävät paremmin sisätiloissa ja eläinallergisille kodin puhtaus eläinhilseestä on keskeistä. Allergiaoireita aiheuttavien tekijöiden täydellinen välttäminen ei aina onnistu, joten allergiaoireita vähentämässä voidaan harkita erilaisia lääkehoitoja.