Akne on yleinen ihon tulehdussairaus, joka aiheutuu talirauhasen erittämästä liiallisesta talierityksestä. Talieritys lisääntyy murrosiästä lähtien ja taipumus acneen on osittain hormonaalista sekä perinnöllistä. Ihotulehdus syntyy normaalikasvustoon kuuluvien bakteerien, kuten Propionibacterium acnes liikaerityksen takia. Aknessa talirauhaset tulehtuessaan suurenevat kooltaan ja ovat herkempiä tukkeutumiselle. Samalla ihon pintakerros paksunee.

Akne on tavallisin murrosikäisten sairaus, joka yleensä jatkaa oireilua varhaiseen keski-ikään saakka. Yleisimmin se esiintyy eniten kasvojen ja hartioiden seudulla mutta myös laajemmalla alueella kehoa. Pitkittyessään tulehduspesäkkeet laajenevat ja ihon pintakudos kovettuu aiheuttaen hoitamattomana paikallista tulehdusta, punoittavia paukamia sekä mustapäitä ja myöhemmin jopa kraaterimaisia ihoarpia. Rasvainen ruokavalio ja mm. suklaan syönti voi lisätä akneoireita.

Aknemuutoksia voidaan estää tehokkaasti aktiivisella hoidolla, mutta se vaatii erilaisiin hoitoihin sitoutumista ja pitkäjännitteisyyttä ihonhoidon sekä ruokavalion suhteen. Lievä acne reagoi yleensä hyvin paikallishoidoille, kun huolehditaan perushygieniasta ja säännöllisestä kasvojenpesusta. Mukana voidaan käyttää iholle annosteltavia voiteita, joilla on bakteerikasvua hillitsevä, talineritystä vähentävä sekä lievästi ihoa kuoriva vaikutus ihon paksuuntumismuutosten estämiseksi. Hoidolla talirauhasten tukkeutumisen toivotaan estyvän ja sitäkautta paikallisten tulehdusten toivotaan vähenevän. Vaikeammassa aknessa ihon tulehdusmuutokset ovat voimakkaampia ja reagoivat huonommin paikallishoidoille. Niiden hoidossa voidaan tarvita suun kautta otettavia antibioottihoitoja sekä isotretioniinihoitoja, jotka ovat vain ihotautilääkärin määrättävissä niiden sivuvaikutuksien vuoksi. Sisäisesti vaikuttavilla aknelääkkeillä saadaan yleensä parempi teho vaikeammassa aknessa, tosin ihon tulehdusmuutokset voivat uusia aktiivisten hoitojenkin jälkeen, ennenkuin tulehdustaipumus yleensä hellittää 30 ikävuoden jälkeen.