Akillesjänne on elimistön vahvimpia jänteitä. Se muodostuu kahden pohjelihaksen (m. gastrocnemius, m. soleus) muodostamasta kaksijakoisesta jännerakenteesta jatkuen yhtenäisenä jänteenä ja kiinnittyen kantaluuhun. Akillesjänteen toiminta on jalan toiminnan ja liikkuvuuden kannalta elintärkeää. Se rasittuu mm. jalkaterän voimaa vaativassa liikunnassa (ylämäkijuoksu). Rakenteestaan johtuen erilaiset pohkeen ylirasitus- ja jännitystilat voivat aiheuttaa jännerakenteessa ärsytystä ja altistaa kudosten tulehduksille hapenpuutteen seurauksena. Akillesjänteessä ilmenevä kipu voi olla usein merkki liian vähäisestä voimistelusta ja liian suuresta yksipuolisesta rasituksesta.

Akillesjänteen tulehduksen oireet voivat olla monenlaisia. Yleensä alkuvaiheessa syntyy rasituksen jälkeen syntyy pohkeen alaosaan tai nilkan takaosaan sijoittuvaa kipuilua, kuumotusta, viiltävää tai pistävää kipua. Kivut yleensä liikkuessa aluksi helpottuvat jalkojen lämmitessä. Oireiden kroonistuessa ja akilleskudoksen jännityksen lisääntyessä jännekudokseen syntyy kiinnikkeitä ja turvotusta, mikä vähentää alueen verenkiertoa ja aiheuttaa kudosten hapenpuutetta. Syntyy usein hankala kipu- ja tulehdusoireisto, joka estää jatkossa myös liikkumista.

Urheilevalle ihmiselle tai aktiiviselle kuntoliikkujalle usein nopeaa helpotusta tuo kuormittavan aktiiviliikkumisen lopettaminen määräajaksi ja sen tilalla suoritetut akillesjänteen venytysharjoitukset. Venytysharjoitukset ovat tärkeitä akillesjänteen toimintakyvyn palauttamisessa normaaliksi. Jos tilanne on jatkunut pitkään ja oireet ovat voimakkaita, on mahdollista, että on syntynyt muutoksia ja paksuuntumia jännekudokseen, mikä tarvitsee jatkoselvitystä esimerkiksi ultraäänitutkimuksen muodossa. Pahimmassa tapauksessa akillesjänteeseen on saattanut syntyä jopa repeämä, jonka suhteen tarvitaan kirurgin arviota jatkotoimista.

Akillesjänteen tulehduksesta toipuminen voi kestää kuukausikaupalla, jos oireet ovat kestäneet pitkään tai rasitusta on jatkettu oireista piittaamatta. Hyvänä nyrkkisääntönä on tärkeää vähentää akillesjänteen staattista rasitusta ja venytellä monipuolisesti akillesjännettä päivittäin tulehduksen ja verenkierron normalisoimiseksi. Apuna voidaan käyttää erilaisia tukihoitoja (kylmä, särkylääkkeet). Suhtautumalla alusta alkaen vakavasti ja intensiivisesti akillesjänteen tulehduksen hoitoon voivat omat venytysharjoitteet siihen liitettyine tukihoitoineen normalisoida tilanteen ja säästää mm. leikkaushoidon tarpeelta.

Keskustelu

1_s

Anonyymi
1. huhtikuuta

Uskaltaakohan tuota akillesjännettä omin päin alkaa venyttelemään? Oikea akillesjänteeni kipeytyi eilen yllättäen, ja tänä aamuna terveydenhoitaja neuvoi puhelimessa syömään muutaman päivän buranakuurin (3x600mg/pv) ja käyttämään jalkaa maltilla, eli tekemään kauppareissun ym, mutta ei urheilua. Kylmääkin sopii kuulemma kokeilla, tosin en ole kokenut sitä hyödylliseksi. Pääsääntöisesti jalkaan sattuu vaan nilkkaa ojennettaessa (olen yrittänyt pitää sitä 90asteen kulmassa), joten venyttely ilman että kukaan ammattilainen näkee jalkaa ensin kuulostaa vähän pelottavalta. Tottakai nyt on pääsiäispyhät edessä eli näyttämään ei pääse ainakaan neljään päivään.

8_s

wilsu
1. huhtikuuta

Uskaltaakohan tuota akillesjännettä omin päin alkaa venyttelemään? Oikea akillesjänteeni kipeytyi eilen yllättäen, ja tänä aamuna terveydenhoitaja neuvoi puhelimessa syömään muutaman päivän buranakuurin (3x600mg/pv) ja käyttämään jalkaa maltilla, eli tekemään kauppareissun ym, mutta ei urheilua. Kylmääkin sopii kuulemma kokeilla, tosin en ole kokenut sitä hyödylliseksi. Pääsääntöisesti jalkaan sattuu vaan nilkkaa ojennettaessa (olen yrittänyt pitää sitä 90asteen kulmassa), joten venyttely ilman että kukaan ammattilainen näkee jalkaa ensin kuulostaa vähän pelottavalta. Tottakai nyt on pääsiäispyhät edessä eli näyttämään ei pääse ainakaan neljään päivään.

Lisäys: minulla ei ole todettu tulehdusta, mutta oireet viittaavat siihen, ja buranakuurikin tietysti tulehduksen varalta.

1_s

Anonyymi
23. elokuuta

Olen potenut jalkojen aamujäykkyyttä jo parin vuoden ajan. Nyt kävin keväällä ortopedin vastaanotolla kaksi kertaa. Diagnoosi tutkimatta kuin päällisin puolin, akillesjänteiden tulehdus. Lääkitys kortisoni ja kipulääkekuuri Voltaren 10 pv pillereinä. Olin lähdössä Lappiin hiihtämään ja lääkärin mukaan rasitus ei mitenkään edistä tulehdusta, koska kyse on rakenteellinen, perinnöllinen. Olen 60 vuotias nainen. Kuurin aikana en tuntenut jalkojen jäykkyyttä, vaan ne toimivat kuten normaalit jalat, kipua varsinaisesti ei ole ollutkaan. Akillekset ovat paksuuntuneet ja niihin on kehittynyt jonkunlaiset patit. Söin kaksi kuuria ja lihoin 4 kg, jalat ennallaan, siis jäykät aamuisin ja aina pitemmän istumisen tai paikallaanolon jälkeen. Ultrassakin myöhemmin todettu vas. jalan pohkeeseen saakka noussut tulehdus ja oik. jalan akilleksessa vähemmän. Olenkin miettinyt, onko minulla akilleksen tulehdusta, vai joku muu bakteerin aikeuttama tulehdus joka jyllää. Lisäksi kaksi vuotta sitten helmikuussa vasen jalka alkoi turvota nilkasta, sisäpuolelle nilkkaluun alapuolelle nousi pussi. Nyt olin viikon Tanhuvaaran urheiluopistolla elokuussa ja koko sen ajan turvotus jalasta ja nilkasta pysyi poissa (on ollut aiemminkin joitakin aikoja pois ja sitten taas alkanut turvota). Kotimatkalla autossa alkoi jälleen. Liitän turvotuksen poistumisen liikuntaan ja selän alueeseen. En kuitenkaan voi liikkua kotioloissa niin paljon ja nyt jalka turpoaa taas. Tänään aloitin taas pilatesvoimistelun ja jalka ei ole niin turvoksissa kuin tavallisesti. Mistä apu, painaako joku nikama tms. nestatasapainoon vaikuttaviin imusolmukkeisiin tms. Onko jollain vastaavanlaisia tuntemuksia ja mahdollista kokemusta hoidosta.

Aiheen kysymykset