A-hepatiitti eli viruksen aiheuttama maksatulehdus tarttuu tavallisesti saastuneen veden, ulosteen ja ruoka-aineiden, kuten pilaantuneiden salaattien ja majoneesituotteiden välityksellä aiheuttaen pahoinvointia, yleistilan alenemista, kuumeilua sekä sairauden alkuvaiheessa myös keltaisuutta. Viruksen itämisaika tartunnasta kestää helposti jopa kuukauden ja ihon keltaisuus syntyy yleensä noin viikon kuluttua ensioireista. Maksan toimintahäiriöstä johtuen virtsa muuttuu tummaksi ja ulosteet harmaiksi.

Sairautta hoidetaan usein sairaalassa, mutta sen ennuste, toisin kuin muilla maksatulehdustyypeillä, on hyvä eikä sen jälkeen synny maksan tulehduksen kroonistumista tai syöpäriskiä. Sairauden estämiseksi on olemassa rokotus, jota ei tosin tarvita useimmissa länsimaissa eikä Suomessakaan. Rokotus antaa usein suojan 10-20 -vuodeksi A-hepatiittia vastaan. Toisena vaihtoehtona a-hepatiitin ehkäisemiseksi on a-hepatiittivasta-aineiden (gammaglobulin) rokotus, jossa vasta-aineet antavat noin 2-3 kuukauden suojan hepatiittitartunnalta.