1-tyypin diabeteksesta käytetään nimitystä nuoruusiän tai lapsuusiän diabetes sairastumiseen viittaavan ikäryhmän mukaan. 1-tyypin diabeteksesta käytetään nimitystä diabetekselle, joka syntyy useimmiten ennen 30 ikävuotta. Tämän jälkeen vanhuusiän diabeteksen esiintyminen pikkuhiljaa lisääntyy. 1-tyypin diabeteksessa elimistön immuunijärjestelmä kääntyy itseään vastaan tuhoamalla haiman insuliini -hormonia tuottavia b-soluja. Varmuudella syytä ei tiedetä, miksi näin tapahtuu. Aiemmin on epäily mm. immunisoitumista maidon proteiineille, mutta virusperäinen syy on tällä hetkellä todennäköisin tekijä sairastumisen taustalla. Diabeteksen sairastumisen alttius periytyy, mutta sen puhkeaminen edellyttää vielä ulkoista tekijää, kuten virusinfektiota tai muuta syytä.

Insuliinintuotannon loppuminen on nuoruusiän diabeteksessa pysyvää. Sairauden puhkeamisen jälkeen potilas otetaan yleensä sairaalaan joksikin aikaa elimistön sokeriaineenvaihdunnan tasapainotusta ja hoidon ohjausta varten. Nuoruusiän diabeteksen hoidon perustan muodostaa aina lyhyt- ja pitkävaikutteinen insuliinihoito. Insuliinihoidon aloituksen jälkeen haiman toiminta voi joissakin tapauksissa elpyä 6kk- 2 vuoden ajaksi, mutta toipuminen on väliaikaista ja insuliinihoidon pistoshoidon tarve myöhemmin pysyvä. Suomessa on noin 40 000 insuliinihoitoista 1-tyypin diabeetikkoa.

Nuoruusiän diabeteksen insuliinihoidon lisäksi sairauden menestyksellinen hoito vaatii riittävää liikuntaa ja pysyviä ruokavaliomuutoksia, joita muidenkin ei-diabeetikkojen tulisi noudattaa pysyäkseen terveinä. Ruokavalio perustuu kasvisvoittoiseen hiilihydraattikontrolloituun koostumukseen. Tavoitteena on kokonaishoidon avulla saavuttaa mahdollisimman lähelle normaalia oleva verensokeritaso. Sitä seurataan säännöllisesti useamman kerran vuodessa otettavilla paastoverensokerin sekä ns.pitkäaikaisen sokeripitoisuuden (B-HbA1C) määrityksillä.

Warning

Hoitonetin käyttäjien yleisimmät 1-tyypin diabeteksessä kokemat oireet ovat olleet autonomisen hermoston neuropatiaoireet, väsymys, neuropatia oireet alaraajoissa, raajojen hermostuneisuus, kohonnut verenpaine sekä heijastekipu. Lisäksi käyttäjät ovat kokeneet harvemmin kahdeksaa muuta oiretta. Eniten käytetyt hoitokeinot ovat olleet diabeteksen insuliinihoito, liikunta, vähäsokerinen ruokavalio, vähärasvainen ruokavalio ja kasvisruokavalio. Myös viittä muuta hoitokeinoa on käytetty. Koko listan yleisimmistä oireista ja niiden koetusta voimakkuudesta sekä hoitokeinoista ja hoitojen koetusta hyödystä näet alempaa.

Keskustelu

1_s

Anonyymi
5. kesäkuuta

Haluaisin tiedustella miten yleisimmin 1-luokan diabetes alkaa oireilla?? Itse olen 26 vuotias, ja viimeisen noin puolen vuoden aikana alkanut huomaamaan seuraavat oireet: pahimpana lähes krooninen väsymys, joka nyt tuntuu jo pikemminkin jatkuvalta uupumukselta ja unisuudelta. on vaikea saada itseää ylös aamuisin ja väsymys vaikutaa jo harrastuksiini selkeästi. Toisekseen minulla on lähes jatkuva hallitsematon makean himo, ja syön paljon makeaa,mpäivittäin, moneen kertaan. mielialani ovat hyvin ailahtelevaiset, päällimmäisenä on ärtyneisyys, joka jo hetkittäin on paremmin kuvattavissa sanalla agressiivisuus. olenn yrittänyt nukkua, ja syödä terveellisemmin, mikä ei auta. oloni pikemmin pahenee koko ajan? mistä tämä johtuu?

13_s

TriDoc
5. kesäkuuta

Klassiset nuoruusiän diabeteksen oireet ovat janotus, virtsaamisen tihentyminen ja väsymys. Janotus syntyy sokerin erittymisestä virtsaan ja virtsamäärän lisääntymisestä. Makean syömisestä huolimatta lihassolut eivät saa riittävää määrää sokeria ravinnoksi, mikä johtaa väsymyksen tunteeseen. Kunnanlääkäriaikana ennen sokerimittareita lääkäri maistoi potilaan virtsaa, mistä moni diagnoosi syntyi. Paljon on siis kehitytty viime vuosikymmeninä. Diabeteksen tutkimiseksi ja poissulkemiseksi aamuisen paastosokerin määritys mittarilla omalla terveysasemalla on helposti tehtävä koe, joka toki kannattaa kohdallasi muutaman muun tutkimuksen kanssa suorittaa. Onneksi suuri osa väsymyksestä ei välttämättä johdu verensokerin häiriöstä vaan muusta hyvänlaatuisemmasta syystä. Hyvää viikonloppua!

Aiheen terveysarvot

3_m

Paino

Ihmisen painoa mitataan vakiintuneesti länsimaisessa mittajärjestelmässä kilogrammoina. Suomalaisessa neuvolajärjestelmässä paino-pituuskäyrää käytetään lasten kasvun ja kehityksen työkaluina arvio...
5_m

Painoindeksi

Painoa mitataan ns. painoindeksillä, jossa sitä verrataan pituuteen saaden vertailtavuutta pituuden ja painon suhteen. Normaalisti painoindeksi vaihtelee 20-25 välillä. Painoindeksi 20-18 viittaa ...
12_m

Rasvaprosentti

Kehon rasvaprosentti määrittää koko rasvasolujen määrän prosenttiosuudella kehon painosta. Se on painoindeksin ohella tärkeä mittari määrittämään rasvakudoksen paino-osuutta. Kehon rasvaprosentti ...
11_m

Silmänpaine

Silmämunan kammioneste muodostaa silmämunan etu- ja takakammioon yhtenäisen sisäisen paineen, jota syntyy kammionesteen erittyessä sarveiskalvon reuna-alueiden alaiselta sädekehältä silmämunan sis...
8_m

Verensokeri

Verensokerin tehtävänä on toimia ruoan sisältämän hiilihydraatin pilkkoutuessa suonensisäisenä energianviejänä elimistön kudoksiin. Verensokeri kohoaa elimistössä hiilihydraattipitoisen ruoan ja tä...
10_m

Vyötärönympärys

Vyötärönympärysmittaa käytetään osana ylipainon ja samalla ihonalaisen rasvakudoksen paksuuden osoittajana. Lisääntynyt rasvakudos lisää taipumusta saada metabolinen syndrooma. Varsinkin miehillä v...

Aiheen kysymykset