Toivottomuus ja itsetuhoisuus

Epätoivoiset ja itsetuhoiset ajatukset ovat ominaisia vakavan masennuksen oireita. Ihminen on menettänyt merkittävästi uskoaan ja luottamustaan omiin kykyihinsä eikä koe saavansa mielihyvän tai merkityksellisyyden kokemuksia mistään päivittäisistä toiminnoistaan. Hän voi olla myös väsynyt ja ahdistunut ja kokee tilanteensa painostavana, mihin tulisi saada pikaista ratkaisua.

Pitkäaikaisena toivottomuuden kokeminen johtaa helposti itsetuhoisille ajatuksille, joissa epätoivoiset ratkaisut nähdään ainoana ulospääsynä toivottomaksi koetusta tilanteesta. Kroonistuessaan ja ulkoisten kontaktien puutteessa epätoivoisista ajatuksista kärsivän ajatukset vääristyvät entisestään. Tässä tilanteessa jokaisella ihmisellä pitäisi olla käytössään kanavia, joiden avulla pystyisi purkamaan ajatuksiaan, jotta pahimmasta tilanteesta selvittäisiin. Niitä ovat erilaiset kriisipäivystykset ja sairaanhoitopisteiden ensiapuasemat.



Oireeseen liittyvät sairaudet ja oireen lievityskeinot
Yleisimmät sairaudet ? Käytetyimmät lievityskeinot ?
Masennus
44 henkilöä
Koettu voimakkuus
****
Yleinen ahdistuneisuus
29 henkilöä
Koettu voimakkuus
****
Pitkäaikainen masennus
23 henkilöä
Koettu voimakkuus
****
Anoreksia
5 henkilöä
Koettu voimakkuus
*****
Premenstruaalinen oireyhtymä
2 henkilöä
Koettu voimakkuus
****

Ei tietoa

Aiheeseen liittyvät kysymykset
KysymysVastauksiaViimeisin vastaus
icon Onko alkoholi minulle ongelma?1 kpl18.11.2008 15:16:58
icon Miten laihdutan?1 kpl24.11.2008 17:20:06
icon Mitä tehdä masennukselle ja itsemurha-ajatuksille?1 kpl07.12.2008 08:50:56
Oiretta kokeneet
Keskustelu
< Edellinen | Seuraava >

Alla voit keskustella ja kertoa omia kokemuksiasi aiheesta

avatar
Kirjautumaton käyttäjä kirjoitti
19.02.10 07:50
Hei n57 !
Miten menee tänään ?
Yritetään muistaa se, että jollakin voi vielä huonommin ja epätoivoisemmin.
Jos tarkemmin ajattelemme, meillä ei mene niin huonosti kuin luulemme !
Vai mitä ?
Realismia kehiin ja nokka pystyyn ! Kimpassa.
Eikö vaan ?
Halauksin saunatytteli

avatar
n59-3183 kirjoitti
21.02.10 12:27
On totta, että paljon, paljon ihmisiä on huomattavasti tukalammassa ja toivottomammassa tilanteessa. Kun itse tuntee olevansa suon pohjalla, ei osaa katsoa asioita realistisesti ja ulkopuolisen silmin ja jumittuu omien murheidensa vatvomiseen.



Efexor on varmaan alkanut jollain tavalla vaikuttaa kun omasta elämästä luopuminen ei tunnu ainoalta oikealta ratkaisulta. Lapsille se aiheuttaisi sellaista tuskaa, etteivät he koskaan voisi sitä antaa anteeksi. Vieläkin on auki mitä syöpäsairaan poikani hoitamiseksi on tehtävissä ja hänen tulevaisuutensa ja kaikilla mahdollisilla tavoilla auttaminen on nyt tärkein asia elämässä. On vaan tuskallista odottaa useita viikkoja tietoa mitä tapahtuu jatkossa.



Halauksia Teille kaikille palstalla kirjoittaneille. Kirjoituksenne ovat auttanut ja saanut ajattelemaan asioita vähän eri kantilta eikä pelkästään omasta näkökulmasta.

avatar
Kirjautumaton käyttäjä kirjoitti
21.02.10 14:06
Paljon lämpimiä halauksia ja tukea sinulle !
Epävarmuus on kiduttava ja tuskallinen asia.
Toivon, että jaksat kuitenkin eteenpäin.
Hyvä, että Efexorkin alkaa tehota.
Valoisaa tulevaa viikkoa !
Isot voimia-antavat rutistushalaukset saunatytteliltä !

avatar
Kirjautumaton käyttäjä kirjoitti
01.03.10 12:01
Hei n57 !
Vielä palaan tänne kysymään, onko hyvä alku jatkunut edelleen ?
Jos vaikka sattuisit käymään täällä, olisi kiva saada kuulla, että elämäsi menee nyt helpommin eteenpäin ja miltä tuntuu tänään.
Toivoo "saunatytteli"

avatar
Kirjautumaton käyttäjä kirjoitti
02.03.10 06:19
Meitä muitakin kiinnostaisi miten sinulla menee, miten jakselet ?
Miten poikasi jaksaa ? Miten menee töissä ?
Tsemppiä edelleen !

avatar
Kirjautumaton käyttäjä kirjoitti
05.03.10 09:15
Heeeiiii n57 !
Miten menee ??? Kerro, jos jaksat ! Toivottavasti kaikki on paremmin !
Kaikkea hyvää sinulle !

avatar
Kirjautumaton käyttäjä kirjoitti
08.03.10 10:24
Nii, ei kuulu mitään ! huhuuuuu!
Miten menee n57 ?
miten menee teillä muilla ?

avatar
n59-3183 kirjoitti
08.03.10 23:59
Huomenta!

Kiitos välittämisestä. Olen ollut poissa kotoa ja netin ulottumattomissa ja senkin vuoksi poissa täältä.



Pojan sairauden suhteen piina jatkuu edelleen. Huomenna hänellä on KYKSissä tutkimus, jonka tuloksia pitää odotella vähintään viikko ja

jatko riippuu tuloksista. Kauheata tämä epätietoisuus ja odottaminen. Pitää vaan toivoa sydämensä pohjasta, että poikani ja miniäni jaksavat. Heidän taloutensakin on jo huteralla pohjalla eikä mitään voi eteenpäin suunnitella.



Omassa elämässä on monien mutkien kautta tapahtunut hyvin myönteinen käänne. Sattumalta tapasin aiemmin hyvän päivän tutun miehen, jonka kanssa olemme voineet puhua asioista syvällisesti. Olemmekin viettäneet paljon aikaa yhdessä ja hän on kannustanut monella tavalla. Yksinäisyydessä kaikki vastoinkäymiset tuntuvat ylivoimaisilta. En usko siihen, että syvältä suosta nouseminen tapahtuu sormia napsauttamalla mutta tunnen, että nyt olen eräänlaisessa käännekohdassa ja ainakin pienen pienet mahdollisuudet selvitä elämässä eteenpäin. Efexoria olen käyttänyt ja silläkin on varmasti osuutensa asiaan. Uni ei kyllä tule ilman unilääkkeitä ja lääkärin mukaan voin hyvällä omallatunnolla niitä käyttää. Muuten töissä olosta ei tulisi mitään.

avatar
n59-3183 kirjoitti
26.03.10 12:52
Hei kaikki ystävät tällä palstalla!







Poikani sai syöpäkontrollissa vihdoin hyviä uutisia ja pääsee töihin pääsiäisen jälkeen. Tämä uutinen oli sellainen, että tuntui kuin suurin taakka elämästä olisi pudonnut sydämestä pois.







Vaikka uutinen oli pelkästään postiviivinen, oma väsymys sen myötä paheni ja tuntuu siltä, että nyt voi luovuttaa kun oman lapsen elämä helpottaa. Tuntuu, että voi jotenkin luovuttaa kun ei joka hetki ole mielessä miten lapsi selviää sairaudestaan. Ristiriitaista mutta totta.







Työssäolo onnistuu jotenkuten mutta muu elämä on edelleen täysin kateissa ja tuntuu, etten ikinä enää pysty elämään ns. normaalia elämää.

avatar
n24-3470 kirjoitti
07.08.10 17:06
Itse kärsin myös toivottomuuden tunteesta..en tiedä mistä hetkelliset kovan lamantuneisuuden tunteet johtuvat,olen kyllä koko aika uupunt ja lähes lamaantunut mutta nuo kovat lamantuneisuuden tunteet tulee välillä niin voimakkaana että pelkkä oleminenon raskasta..

Seuraava >

Kirjoita uusi viesti



1. Omalla tunnuksella

2. Luo tunnus

3. Anonyymisti

Toiminnot
Yhteisöt
Lähetä linkki
icon
Lähetä linkki

Voit lähettää tämän sivun linkin esimerkiksi ystävällesi.

Ystäväsi sähköpostiosoite:
Yhteistyössä

Rehamed
Nebula
Viimeisimmät tapahtumat
18:09 iconmuumimamma halasi käyttäjiä Banda, Joneka, Tarja-2705, Jenskuuuu, elluri
17:29 iconm10-5812 on uusi käyttäjä
15:48 iconMarjatta halasi käyttäjiä MotoLaura, reporanka, n41-5179
15:45 iconMarjatta halasi käyttäjiä Henu82, caren
15:43 iconMarjatta halasi käyttäjiä bisoprolol, syyskissuli, muumimamma, saruska, ritvamummi
15:35 iconEva halasi käyttäjää saruska
15:32 iconEva halasi käyttäjää Marjatta
Mainos
"Tämä Hoitonetti on tosiaankin mukava tapa kuulla että on niitä samankaltaisia vaivoja muillakin, olen ollut tosi hyvillä mielin, kun liityin tänne!" (Käyttäjä-palaute)
"Paras tuki usein on keskustelu muiden ihmisten kanssa, vaikkei siitä välitöntä apua olisikaan. Jo se, että saa puhua asiasta helpottaa." (Käyttäjä-palaute)