Nestehukkaa välttääkseen kannattaa juoda paljon ripuliin. Taitaa olla niin että esim jaffa on ihan hyvä juoma

jaffa o sokeripitoinen ja huono vaihtoehto

Suomen ilmastossa ripuloinnin aiheuttamaan nestevajauksen estämiseen nesteyttämällä voidaan käyttää vettä tai laimeita mehuja, jotka ärsyttävät vatsaa vähemmän. Viileässä ilmastossa nestettä sitovien suolojen poistuminen elimistöstä ei ole niin nopeaa kuin eteläisimmissä maissa ja varsinkin tropiikissa, jossa ihmiset hikoillessaan jatkuvasti joutuvat käyttämään ylimääräisiä suolavalmisteita ruokavalmisteissa ja esimerkiksi hedelmiä nauttiessaan, jotta neste sitoutuisi paremmin elimistöön, eikä syntyisi kuivumista. Tropiikkiin matkustaessa ylimääräisen suolan tarve tulee ottaa huomioon pidemmässä oleskelussa. Pitkittyneessä ripuloinnissa toki saattaa kotimaassammekin syntyä tilanne ,jossa tarvitaan suolatasapainoa palauttavaa suun kautta nautittavaa nestettä, varsinkin pienillä lapsilla. Myös kovaa hikoilua aiheuttavissa urheilulajeissa, kuten pitkän matkan juoksijat saattavat tarvita rankan ja intensiivisen harjoittelun ohella suolatasapainoa palauttavia valmisteita. Tunnemme yleisesti nämä valmisteet aika huonosti, koska suolatasapainoa horjuttavia tilanteita syntyy kohtalaisen harvoin ilmastossamme perusterveillä ihmisillä.

Kehitysmaissa suurin ripulin aiheuttaja on kiistatta ulosteperäisten bakteerien saastuttama juomavesi. On arvioitu että 2/3 kehitysmaiden terveydenhoitoresursseista kuluu saastuneesta juomavedestä syntyneiden ripulitautien hoitoon. Varsinkin lasten kuolleisuus on suuri. Saastunut juomavesi aiheuttaa heille jatkuvia ripulioireita, jonka aikana elimistön kyky käyttää ravintoa ja nestettä heikkenee ja on usein kohtalokas. Vakavimpia puhtaan juomaveden puutteessa eläviä maita ovat mm. Intia, Sudan ja Marokko. Euroopan musta lammas on Belgia, jossa esimerkiksi merkittävä osa Brysselin jätevedestä lasketaan miltei käsittelemättömänä paikalliseen jokeen. Eurooppalaisista 500 kaupungista vain 200 täyttää suomalaiset jätevedenkäsittelykriteerit. Tämä osaltaan selittää, miksi Suomessa meillä on puhdas juokseva vesi, emmekä emme tarvitse pelätä ulosteperäisten bakteerien saastuttamaa ruokaa ja nestettä samalla tavalla kuin esimerkiksi jo Keski- tai Etelä-Euroopassa puhumattakaan muista maanosista. Suomi on tunnettu kehitysmaissa vesirakentajana. Arvioidaan, että suomalainen kehitysyhteistyö on tuottanut noin kahdelle miljoonalle kehittyvien maiden asukkaalle puhtaan juomaveden. Kaivojen ja juoksevan veden lisäksi myös paikallisiin hygieniatapoihin on yritetty vaikuttaa myönteisellä tavalla. Usein valistuksessa joudutaan aloittamaan alkeista. Kommentilla pyritään valoittamaan yleensäkin puhtaan juomaveden ja hygienian välistä yhteyttä terveyteen. Jos puhdas juomavesi puuttuu, aiheuttaa se valtavia terveysriskejä sekä kustannuksia siitä johtuvien tautien hoitamisessa. Kun puhdas juomavesi on kaikkien saatavilla, voidaan sillä saavuttaa pohjoismaissa vallitseva väestölle edullinen terveystasapaino.