Rannekivun taustalla ikääntyvillä ihmisillä tavallisin syy on ranteen nivelrikko, jonka taustalla voi joskus olla vanha ranteen murtuma. Ranteen tyypillisimpien murtumien hoidossa alkuperäisen anatomisen rakenteen palauttaminen on keskeistä, mikä ehkäisee rannemurtumasta johtuvan nivelrikon kehittymiseltä. Nuoremmilla ihmisillä tavallisimpia ranteen kivun taustalla olevia oireyhtymiä ovat rannetta ympäröivien lihasten ja jänteiden ärsytys- ja rasitustilat ja tulehdukset. Ranteen alueessa osa jänteistä kulkee sylinterimäisen jännetupen sisällä, mikä vähentää jänteen liukumisesta syntyvää kitkaa ja kuumenemista ranteen ympäristöön. Liiallisen rasituksen seurauksena tulehdus voi kehittyä jännetupen sisällä jänteen ärsyyntyessä ja turvotessa. Tämän seurauksena syntyy ranteen jänteen alueelle selkeä turvotus ja liikearkuus tulehduksen merkkinä.

Nivelten yliliikkuvuustaipumuksessa ranteen alueelle syntyy usein rasituskipua erilaisiin raskaampiin työliikkeisiin liittyen. Nivelten yliliikkuvuudesta käytetään myös nimitystä nivelten laksiteetti. Sen merkkinä on todettavissa nivelten liikelaajuuksien testauksissa huomattavaakin nivelten yliliikkuvuutta, joka voidaan usein todeta useammassakin nivelessä samanaikaisesti. Nivelten yliliikkuvuudesta ei ole yleensä haittaa normaalissa elämässä ja yliliikkuvuustaipumus yleensä ikää myöten vähenee niveltä ympäröivien kapseleiden jäykistyessä tukevoittaen nivelen rakennetta.

Rannekivun voi aiheuttaa myös ahdas rannekanavaoireyhtymä (syndroma canalis carpi), jossa kämmeneen asti ulottuvat hermot joutuvat puristuksiin rakenteellisesti ahtaassa rannekanavassa. Ahdas rannekanava aiheuttaa oireita useimmiten käden rasitustilanteissa, jossa rasituksen vaikutuksesta kanavansisäiset pehmytkudosrakenteet turpoavat. Lepo helpottaa usein oireita ja vain vaikeimmissa tapauksissa leikkaus on aiheellinen. Muita rannekivun syitä ovat gangliot eli nivelkalvon pullistumat, jotka voivat joskus aiheuttaa pitkäaikaisiakin ranteen paikallisia kiputiloja. Rannekipu on yleinen erilaisten rannevammojen jälkitiloissa, joissa syy joskus selviää vasta tarkempien ranteen tähystys- ja magneettitutkimusten jälkeen.