Kuulon heikkeneminen on tavallisimmin yhdistetty ikääntyneisiin ihmisiin. Vaikka tämä onkin fysiologinen tosiasia, ovat toisaalta nuorten ihmisten kuulonalenemat lisääntyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Tähän on syynä mm. nuorten aikuisten disko- ja rockmusiikkiharrastukset. Liiallisen melualtistuksen torjuntatyö on kuulonhuollon kannalta hyvin tärkeää, koska jatkuva liian korkea melutaso tai äkillinen korkea impulssimelu vaurioittaa korvan kuulokykyä yleensä pysyvästi. Kuulovaurio syntyy siten usein ilman varoitusta, ja vauriota ennakoivana oireena ilmenee joskus korvien soimista.

Kuulon tilapäinen heikkeneminen on normaali fysiologinen ilmiö virus-flunssatautien aikana, jolloin korvatorven tai korvakäytävän toiminnassa ja ilmastoinnissa voi olla on häiriötä, eikä sen aiheuttamaa ohimenevää kuulonalenemaa tule sekoittaa pysyvään kuulovaurioon. Iän myötä korvansisäisessä kuuloelimessä eli simpukassa tapahtuu normaaliin ikääntymiseen liittyvää vanhenemista ja rappeutumisilmiötä. Simpukan kyky välittää kuuloaistimus sen kaikessa monimuotoisuudessaan aivojen kuulokeskukseen aikaa myöten heikkenee. Käytännössä tämä voi ilmetä molemminpuolisena ikähuonokuuloisuutena ja vaatia joissakin tilanteessa jopa kuulolaitteen käyttöönottoa. Nuorena saatu melualtistus ja lieväasteinen kuulovaurio on taipuvainen etenemään ja syvenemään iän myötä.