Verenpaine voidaan arvioida kohonneeksi, kun se ylittää yli 135/90 tason. Normaalina pidettävää verenpainetta pidetään 120/80. Koholla oleva verenpaine on merkittävä, yleinen oire varsinkin 35-ikävuodesta lähtien ja yleensä se liittyy pääasiallisena tekijänä verenpainetautiin.

Noin 96% maassamme todetuista verenpainesairauksista luokitellaan ns. hyvänlaatuiseksi verenpainesairaudeksi, jonka taustalla selvää selittävää verenpainetta kohottavaa tekijää ei ole osoitettavissa. Puhutaan ns. essentiellistä verenpainesairaudesta. Ylipaino ja liikunnan puute ovat merkittäviä verenpainetta kohottavia tekijöitä, samoin stressitekijät. Essentiellillä verenpainesairaudella on yhteys on olemassa länsimaisen elämäntyylin, ruokavalion ja liikuntatottumusten kanssa.

Pieni osa verenpainesairauksista liittyy liittyvät johonkin elimelliseen häiriöön tai sairauteen, joka aiheuttaa koholla olevan verenpaineen. Tavallisimpia syitä ovat munuaisvaltimon ahtauma, tai erilaiset hormonaaliset syyt kohonneen verenpainetaudin taustalla. Verenpainetauti on kansansairaus, joka pitkittyessään aiheuttaa kohonneen paineen seurauksena verisuonten ja sydämen jäykistymistä ja aikaa myöten sydämen vajaatoimintaa, valtimosairautta altistaen aivoverenvuodolle.

Warning

Hoitonetin käyttäjillä kohonneen verenpaineen aiheuttaja on usein ollut ii-tyypin diabetes. Lisäksi kohonnut verenpaine on voinut liittyä kahdeksaan muuhun sairauteen. Eniten käytetyt oireen lievityskeinot ovat olleet liikunta ja perussairauden hyvä hoitotasapaino. Myös yhtä muuta lievityskeinoa on käytetty. Koko listan yleisimmistä sairauksista ja niiden koetusta voimakkuudesta sekä oireen lievityskeinoista ja lievityskeinojen koetusta hyödystä näet alempaa.

Keskustelu

1_s

Anonyymi
15. helmikuuta

Millä tavoin elimistön kuivumistila vaikuttaa verenpaineeseen? Kohoaako verenpainearvot?

13_s

TriDoc
15. helmikuuta

Elimistön kuivumistila voi syntyä esimerkiksi riittämättömän nesteytyksen (juomattomuus), ripulitaudin tai oksentelun seurauksena. Käytännössä kiertävälla verivolyymillä on taipumus vähentyä ja yleensä sen seurauksena syntyy verivolyymin vähenemisen seurauksena verenpaineen aleneminen, jota hoitamattomana voi synnyttää huonovointisuutta, tajunnan häiriöitä, pyörtymistä, väsymystä ja uneliaisuutta ja myöhemmin elimistön monimutkaisen shokkireaktion, jossa verenpaine sitten voi myös lopulta kohota. Onneksi äärimmäinen reaktio on asiallisella ja ennakoivalla hoidolla hyvin harvinainen.

Aiheen kysymykset