Väsymys oireena on keskeinen kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvä oire. Toki väsymys on oireena muutenkin yleinen ja sen taustalta löytyy monia fyysisiä sekä psyykkisiä syitä. Väsymyksen selvittely on joskus haaste myös lääkärille. Tuon ensin esille joitakin muita sairauksia, jotka voivat olla väsymysoireen taustalla ja palaan lopuksi kysymykseesi.

Väsymyksen selvittely alkaa kliinisen tutkimuksen lisäksi perusverikokeiden selvittelyllä. Väsymyksen taustalla saattaa joskus olla verensokerin koahoaminen ja alkava diabetes. Silloin lisäoireina voi olla janotusta ja lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta. Nuoruusiän diabetes puhkeaa yleensä 33 ikävuoteen mennessä ja tästä eteenpäin syntyvät verensokerin häiriöt ovat yleensä aikuisiän diabetekseen liittyviä. Tarkkaa ikärajaa ei näiden kahden daibetestyypin välillä voida kuitenkaan määritellä.

Krooninen piilevä niveltulehdus tai autoimmuunisairaus voi aikaa myöten oireilla väsymyksenä. Potilaalla voi alkaa olla tarve ylimääräisille iltapäiväunille. Alkava selkärankareuma voi joskus olla vähäoireinen, lievää selkäsärkyä ja väsymystä. Nivelreumassa puolestaan väsymykseen liittyy aamuisin jalkaterien tai kämmenten pienten nivelten liikutteluarkuus tai turvotus. Oireet yleensä helpottavat päivän mittaan. Myös muissa kroonisissa tulehduksellisissa suolistosairauksissa kuten chronin taudissa ja haavaisessa paksunsuolen tulehduksessa väsymys voi liittyä alkavaan sairauteen omana oireenaan.

Väsymyksen syynä voi olla myös anemia. Normaali hemoglobiiniarvo on n 120-170 vaihdellen hieman sukupuolen mukaan. Alhaiseen hemoglobiiniarvoon liittyy kalpeutta, väsymystä, huimailua ja jaksamisen puutetta. Useimmiten kyseessä on raudanpuutteesta johtuva anemia. naisilla runsas kuukautisvuoto voi altistaa anemian syntymiselle. Alhaisen hemoglobiiniarvon taustalla voi syntyä joskus myös sairaalatutkimusten tarve, kun kyseessä on harvinaisempi anemian muoto.

Tavallisimpia väsymyksen syitä ovat vuorokausirytmin häiriöt, kiire, stressi, ja univaje. Uniapneataudissa unen laatu huonononee syvän unen puuttumisen myötä ja ihminen voi herätä aamuisin väsyneenä ikäänkuin ei olisi nukkunut ollenkaan. Uniapneataudille altistaa ylipaino ja kuorsausongelmat. Tavallinen kuorsaus ei välttämättä merkitse alkavaa uniapneatautia, vaan tärkeimpänä oireena uniapneasairauden selvittelylle on aamulla herätessä kova väsymys ja päiväaikainen nukahtelutaipumus.

Väsymystä voi liittyä myös piileviin virustauteihin, jotka eivät aina anna ylähengitystieoireita vaan voivat tuntuna esimerkiksi nivelkipuna ja väsymyksenä. Tyypillistä on oireiden helpottaminen päivien/ viikkojen kuluessa. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös syntyä tällaisen sairastetun virussairauden jälkeen. Usein kilpirauhasen kehittynyt vajaatoiminta voi myös aikaa myöten korjautua itsekseen ja vajaatoimintalääkityksestä voidaan luopua. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy väsymyksen lisäksi, palelua ja huimausta, jotka eivät välttämättä täysin korjaannu, vaikka lääkityksellä saavutettaisiinkin kilpirauhasen normaalitoimintaa vastaava taso. Iso osa kilpirauhasen vajaatoimintaa potevista ihmisistä oireilee herkästi pienellekin kilpirauhasen arvojen vaihtelulle. Oireet ovat hyvinkin yksilöllisiä ja moninaisia niin, että niiden tulkinta vaatii yleensä pitkää ja kiinteää hoitosuhdetta. On siis mahdollista, että ainakin osa kokemistasi väsymysoireista voivat liittyä klilpirauhasen vajaatoimintasairaukseen, jossa tapahtuu oikeasta lääkityksestä huolimatta vaihtelua. Jos tilanne jatkuu pitkään häiritsevänä, suosittelisin Sinulle kilpirauhasen sairauksiin erikoistuneen sisätautilääkärin vastaanottoa.