Punkin levittämät taudit

Olen turkulainen 50-vuotias mies. Minulle on jäänyt epäselväksi, mitä kaikkia tauteja punkin kautta voi saada? Olen käsittänyt borrelian kaikkein yleisimmäksi. Voiko sitä jotenkin ehkäistä?
T. Erkki

Hei Erkki!

Punkki kuuluu niveljalkaisiin hämähäkkieläimiin, jotka elävat tiiviissä yhteydessä noin 30 luonnon muun eläimen seuralaisina. Niiden laajaan elinpiiriin sopeutumisen ansiosta ne myös kantavat mukanaan erilaisia eläimille ja ihmiselle tauteja aiheuttavia bakteereja sekä viruksia. Ihmisen lisäksi punkkeja tavataan kotieläimistä kissoilla että koirilla runsaasti. Punkin levinneisyysalue on viime vuosina siirtynyt yhä pohjoisemmaksi Pohjanmaan rannikkoseutua pitkin ja nykyisin arvioitu levinneisyysraja kulkee Joensuun-Oulun-välisellä linjalla.

Punkin taudinaiheuttajabakteereista keskeisin on korkkiruuvimaisen muotoinen Borrelia burgsdorferi-bakteeri, joka elää punkin suolistossa ja nousee sieltä punkin sylkirauhasiin ruoansulatuksen yhteydessä leviten siten eteenpäin. Borrelioosi-tartuntoja arvellaan syntyvän maassamme nykyisin noin 2000 vuodessa, mutta tartuntojen määrän arvioimista haittaa tilastojen puute (ks kohta borrelia-infektio). Bakteeri tarttuu punkin puremavaiheen lopulla yleensä eritteiden vaihtuessa puremakohdassa. Täten punkin viettämä aika iholla on ratkaiseva arvioitaessa pureman aiheuttamaa tartunnan mahdolllisuutta. Alle 8 tuntia saatu ja häädetty punkki ei sen mukaan todennäköisesti ole kerinnyt infektoida bakteeria eteenpäin, jos sattuisi sitä kantamaan. Muutenkin riski tartunnasta on vain muutamia prosentteja, jonka vuoksi oireettomien ihmisten ei tule antibioottihoitoa aloittaa pelkän punkinpureman vuoksi. Ainoa ryhmä, joille pelkän punkinpureman perusteella voi lääkitystä harkita, ovat raskaana olevat naiset.

Punkinpureman ympärille syntyvä sinenpunertava rengas (erythema migrans) viittaa borreliabakteerin aiheuttamaan tartuntaan, jolloin 2 viikkoa kestävä antibioottilääkitys on syytä aloittaa. Tartuntaepäilyssä on siten syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi. Hoitomahdollisuuksina tartuntatapauksessa on nauttia amoksisilliinivalmistetta 1g x 2 tai doksisyliiniä 14 pvän kuurina, joka parantaa infektion, eikä aiheuta myöhäisinfektion komplikaatioiden vaaraa.

Muita Punkin aiheuttamia sairauksia on Kumlingen tautina tunnettu, aivokuumeena esiintyvä sairaus, joka on punkin kantaman TBE-viruksen aiheuttama aivokuumetauti (Ks. kohta Kumlingen tauti). Tapauksia on rekisteröity Suomessa viime vuosina vain 20 luokkaa, mutta ne ovat yleensä vakavampia taudinkuvaltaan aiheuttaen toisinaan aivokuumeen jälkeen pysyviäkin vaurioita. Kumlingen tautia vastaan on olemassa tehokas rokote, jolla tautia voidaan ehkäistä ennalta. Rokotteen hankkiminen on perusteltavissa, jos oleskelee Turun saaristossa tai Ahvenenmaalla, jossa rokotteen on saanut vuodesta 2006 lähtien ilmaiseksi kansanterveystyönä.

Punkkien mukana leviää toisinaan myös Jänisrutto, joka saattaa Kumlingen taudin lailla levitä myös hyttysten välityksellä. Jänisrutto on Francicella tularensis-nimisen bakteeerin aiheuttama infektio, jonka huippukohta ajoittuu Kumlingen taudin tapaan syyskesälle. Jänisrutto aiheuttaa hyttysenpiston jälkeen yleensä puremakohtaan pienen haavauman kuumeilun ohella. Myöhemmin kehittyy ylähengitystieoireita sekä imusolmukkeiden suurenemista iho-oireineen. Jänisrutto hoidetaan antibiootilla, jossa käytetään usein doksisykliinivalmisteita tai muita laajakirjoisempia antibioottivalmisteita. Peruspenisilliini ei ole jäsisruton hoidossa tehokas.

Lisäksi Punkkien on todettu levittävän pieniä riketsioiksi luokiteltuja bakteereja, erlichiota. Niiden eläimiin tarttuminen on ilmeisesti ollut ihmistä aktiivisempaa, mutta niiden infektointikyky ihmiselle on vastikään varmennettu. Eläinkunnanssa ne ovat aiheuttaneet mm. hevosilla verenvuotokuumeita ja tiettävästi myös ihmisillä eri puolilla maailmaa ajoittaisia infektioita, mutta niiden selvitystyö jatkuu edelleen. Tällaisten tapausten selvittely kuuluu sairaalatasolle.

Varsinkin Baltiassa sekä Etelä-Ruotsissa punkkitautien sairastavuus on vähintään kaksinkertainen västöön suhteutettuna. Myös Keski-Euroopassa alppialueella on todettu laajoja punkkiesiintymiä.Tämän perusteella ei liene mahdotonta ennustaa punkkien viihtyvän paremmin lauhkeammissa ja kosteammissa olosuhteissa, mikä ilmastonmuutoksen (lämpiämisen) myötä voi tulevaisuudessa suurentaa punkkikantoja myös meillä aiheuttaen niiden mukana punkkivälitteisten sairauksien lisääntymisen.