Monipuolinen ja ravitseva ruokavalio on terveytemme keskeinen perusta. Mahdollisuudet terveellisen ruokavalion noudattamiseen ovat meillä aivan toisenlainet verrattuna 30-40 vuoden takaiseen aikaan. Parantunut ravitsemus on merkittävästi lisäämässä myös ihmisten keski-ikää. Yleisesti tunnettuja ovat kasvisvoittoisen ja runsaasti kalaa sisältävän ruokavalion terveysvaikutukset. Japanin kalankulutus on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurinta maailmassa, n 60 kiloa henkeä kohti vuosittain. Seuraavana tulee Kiina 28 kalakilolla ja EU:n alueella kulutus on hieman yli 20 kiloa henkeä kohti vuodessa. Runsaasti kalaa sisältävän ruokavalion yhteys sydän-ja verisuonitautien esiintymisen vähenemiseen on tieteellisesti todistettu ja esimerkiksi Japanissa sepelvaltimotauti on suhteellisen harvinainen sairaus. Kalan lisäksi runsaasti kasviksia sisältävällä ruokavaliolla on todettu samansuuntaisia vaikutuksia ja ennenkaikkea edullinen vaikutus painonnousun estossa, mikä on suurimpia länsimaita kohtaavia terveydellisiä haasteita seuraavien vuosikymmenten aikana.

Terveellisten ruokavaliotottumusten noudattamisen esteeksi on länsimaissa nousseet tehokkuusyhteiskuntamme aiheuttama kiire, tiukat aikataulut, jotka yhä harvemmin sallivat itsenäisesti ruoan valmistuksen puhtaista raaka-aineista ja sen sijaan turvaudutaan enenevässä määrin valmisruokiin. Myös valmisruoat voivat olla oikein valittuna laadukkaita, mutta itse valmistettuna ruoan tuoreutta ja elimistölle edullisten raaka-aineiden määrää voi säädellä mielensä mukaan.

Suomalaiset ruokailutottumukset ovat arvioitavissa kohtuullisen tervellisiksi, mutta uhkana ovat terveydelle hyväksi havaittujen ruokalajien häviäminen, ruokavalion yksipuolistuminen ja korvautuminen pikaruokailulla, minkä ravitsemusarvot ovat riittämättömiä tai liian yksipuolisia, hiilihydraattipitoisia ja rasvaisia. Amerikkalainen ruokailukulttuuri seurauksineen on varoittava esimerkki kansanterveystyön ja yleisen terveyttä edistävän ruokavalistuksen puutteesta