Moclobemid -lääkkeen vaikuttava aine on moklobemidi, joka estää keskushermoston MAO-entsyymin toimintaa, jonka seurauksena erilaisten välittäjäaineiden (serotoniini, noradrenaliini, dopamiini) vaikutukset lisääntyvät. Moklobemidia käytetään masennuksen ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon. Masennuksessa Moclobemid -lääkkeen vaikutus alkaa usein jo ensimmäisellä viikolla, kun taas sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidettaessa vaikutus ilmenee huomattavasti myöhemmin.

Muiden masennuslääkkeiden tapaan Moclobemid -hoidon aloitus ja lopetus tulee tehdä varovaisesti asteittain lääkärin kontrolloimana. Moklobemidillä on yhteisvaikutuksia selegiliinin, joidenkin kipu- ja yskänlääkkeiden, tulehduskipulääkkeiden ja simetidiinin kanssa. Lisäksi hoidon aikana suositellaan varovaisuutta kypsytettyjen juustojen kanssa. Moklobemidi tulee ottaa ruoan jälkeen.

HUOM! Tarkistathan lääkkeiden kohdalta sopivuuden itsellesi joko apteekista tai lääkäriltä! Otathan huomioon myöskin että kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille, ja että lääkkeillä on myöskin yhteisvaikutuksia.

Information Käytetään sairauksiin

Ei tietoa

Information Käytetään oireisiin

Ei tietoa

Keskustelu

1_s

Anonyymi
10. tammikuuta

Olen 43-vuotias nainen ja olen sairastanut masennusta oikeastaan 19-vuotiaasta alkaen, masennus alkoi synnytyksen jälkeen ja kun en moneen vuoteen saanut/osannut pyytää apua, taisi masennus kroonistua.

Olen syönyt erilaisia lääkkeitä ja parhaiten on toiminut Seronil, mutta sekään ei enää tauon jälkeen toiminut niin hyvin kuin ensimmäisellä kerralla. Seronilia en kuitenkaan halua enää syödä, koska se vie seksihalut sataprosenttisesti. Koen että seksi on enää ainoa asia, joka tuottaa minulle nautintoa, enkä halua siitä luopua, mistään hinnasta.

Tällä hetkellä syön Moclobemid-lääkettä. Seksihalut on kunnossa, mutta masennusta lääke ei helpota riittävästi, voisin väittää ettei oikeastaan ollenkaan. Ajattelen koko ajan ikäviä asioita, vanhenemista, maailman epäreiluutta ja vääryyksiä, joita joudun joka päivä työssäni todistamaan. Itken paljon ja välillä toivon sairastuvani kuolettavasti, koska olen niin pelkuri, etten uskalla itse tappaa itseäni. En myöskään voi jättää lapsiani, joista nuorin on 11-vuotias. Hän tosin muutti isänsä luo, luulen että masennukseni takia. Uskon hänenkin kuitenkin tarvitsevan minua.

Olen vihainen, etten ole saanut tarvitsemaani apua, suurimmaksi osaksi siksi, että minua on tohtoroineet suurimmalta osin tavalliset terveyskeskuslääkärit, jotka eivät taida ymmärtää asiasta riittävästi. En ole mielestäni saanut kunnollista hoitoa ja nyt sitten menetin (ehkä juuri siksi) tyttäreni. Syytän siitä itseäni mutta myös hoitavia lääkäreitä, heidän välinpitämättömyyttään, kun eivät ohjanneet minua osaaviin käsiin. Minulla on vain tämä yksi elämä, josta olen menettänyt 25 vuotta parasta aikaa. Tuntuu että loppuajan on kai jo ihan sama, mennyttä mikä mennyttä.

Joku kertoi jollakin palstalla, että lääke aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Valitettavasti lääke ei toimi minulla niin, olen kovasti ylipainoinen ja lihonut juuri tämän lääkkeen käytön aikana huomattavasti ylipainoiseksi, ennen olin vain hiukan pyöreä. Aloitekykyä lääke ei ole lisännyt, pikemminkin päinvastoin. En esim. jaksa harrastaa liikuntaa ollenkaan ja kun ennen pidin kodin todella siistinä, olen nykyään tosi laiska siivoamaan. Myös työelämässä on vaikeaa, aiheutan hirveästi ongelmia työpaikalla ja olen hankala. Siitä huolimatta työtä on riittänyt, sillä olen ahkera ja erittäin tarkka työntekijä. No, vanheneminen alkaa jo näkyä siinä, että muisti on alkanut oikutella, mutta olen keksinyt hyviä keinoja paikata sitä.

En siis saa tarvitsemaani apua ja kuntoni luisuu pikkuhiljaa koko ajan huonommaksi. Vaikka olen sairastanut masennusta jo todella kauan ja sanonut moneen otteeseen lääkärille, että minusta tuntuu välillä, että minun pitäisi päästä vähäksi aikaa pois omasta elämästäni, ihan muualle, niin kukaan lääkäri ei ole tajunnut suositella Kelan kuntotuksia. Törmäsin niihin netissä vahingossa ja hain juuri sellaiselle. Lääkäri kirjoitti B-lausunnon ja nyt odottelen, pääsenkö mukaan. Toivon saavani sieltä apua ja tapaavani lääkärin, joka oikeasti on kiinnostunut potilaasta eikä vain arvo lottokoneella uutta lääkitystä, jota voisi kokeilla, kun entinen ei tehoa tai sillä on liikaa sivuvaikutuksia.

Haluaisin kuulla muiden Moclobemidin käyttäjien kokemuksista. Oma annokseni on 450 mg (1,5 tablettia), onkohan se riittävä? Tämä on ainoa käyttämäni lääke, joka ei ole vienyt seksihaluja, mutta myös lääke, joka on toiminut huonoiten masennuksen hoidossa. Pitääkö minun siis luopua seksistä, jotta saan toimivammat lääkeet vai tietääkö joku jonkun lääkkeen, joka hoitaa masennusta tehokkaasti, mutta ei vaikuta seksihaluihin? Mielelläni otan vastaan myös muita neuvoja. Asun Ylä-Savossa.

1_s

Anonyymi
30. tammikuuta

Olen 60 vuotias mies ja käyttänyt Moslobemid lääkettä masennukseen vajaan vuoden, alussa 0.5tablettia päivässä nyt 1tabletti päivässä.Lääkkeen vaikutus oli alussa erittäinhyvä ,mutta nyt tuntuu kuin ei olisi mitään apua. Haittavaikutukset ovat kyllä vähäisemmät muihin käyttämiini masennuslääkkeisiin verrattuna.Olisikohan se uusilääke Valdoxan miten tehokas masennuksenhoitossa ja onko mahdollisia haittavaikutuksia.

1_s

Anonyymi
18. helmikuuta

Oletko kokeillut tai tutustunut mihinkään filosofiaan, buddhalaisuuteen tms? Kirjoituksestasi tuli mieleen, että olisiko hyvä saada myös jonkinlaisia näkökulmia maailman epäreiluuksiin ja vääryyksiin, jolla niitä voisi käsitellä?

Voimia ja jaksamista.

1_s

Anonyymi
31. maaliskuuta

itsellä sama lääke, ja saman tyyppisiä kokemuksia, nyt jo toinen kerta menossa, lopetin juuri 1 annostusta.keralla sen takia että 1.tbl(300mg)ei vaikuttanut enään mielestäni ollenkaan, nyt toisella kerralla olen tehnyt siten että kun vaikutus mielestäni hävisi aloin ottamaan 1 1/2tbl ja tehot ovat taas palautuneet ja tällä hetkellä(syöty noin.2kk) tuntuu että ei ole tarvetta nostaa annostusta.
-lääke on auttanut omaan olotilaani(masennus,saamattomuus,yleinen ala kulo jne.)piristävästi, Mutta valitettavasti pinna tuntuu olevan koko ajan tosi kireällä, ja olo ei ole levollinen ja hyvä(ihmeellistä sisäistä negatiivistä oloa/ajettelua puskee koko ajan mieleen, johtuuko lääkkeestä vai mielisairaudesta vai mistä, en tiedä) kiinnostaisi kovasti tuo uusin Valdoxan..

1_s

Anonyymi
21. toukokuuta

Onko joillakin kokemuksia moclobemidin lopettamisesta?

1_s

Anonyymi
27. toukokuuta

Minulla nyt Valdoxan 100 mg päivässä. Toimintakykyä lisännyt paljonkin, itse masentuneisuuteen en koe sen auttavan. Painon olen saanut alenemaan (ruokavalio + Alli), mikä ei aiemmilla lääkityksillä ole ollut mahdollista. Unirytmin on palauttanut. Pirun kallis se vaan on tuolla annokslla; ei anna mulle ainakaan tarpeksi jatkaakseni. Nyt tulossa kokeiluun moklobemidi.

1_s

Anonyymi
27. toukokuuta

Niin ja edelliseen: Valdoxanista en ole saanut mitään sivuvaikutuksia, senkin suhteen oikein hyvä ollut. Nämä nyt on kuitenkin niin yksilöllisiä juttuja nämä masennuslääkkeet - mikä toimii yhdelle, ei toimi toiselle. Kokeiluun vaan vuorotellen kaikki. Ja kannattaa kokeilla semmosiakin uudestaan, jotka on joskus toimineet, mutta ovat sitten menneet vaihtoon. Muut hormonaaliset (ja yleisesti aineenvaihdunnan) muutokset vaikuttaa niiiiin paljon noihinkin troppeihin...

1_s

Anonyymi
10. syyskuuta

Olen käyttänyt Moclobemidiä nyt yli puoli vuotta. Loistava lääke! En voi muuta kuin kehua. Sivuvaikutuksia muilla lääkkeillä ollut roppakaupalla, mutta tässä ainoastaan vain ruokahalun aleneminen - mikä ei ole ollenkaan huono juttu, paino on pysynyt kurissa ja ruokahalut nykyään ihan normaalit.
Lääke vaikuttaa mielialaan siten, että masennus pysyy kurissa, mieli on virkeämpi ja valoisampi, mielialanheittelyitä ei tule ollenkaan. Lisäsin alun 150 mg:stä ja otan nyt 300 mg päivässä.
Tunnen itseni jollainlailla järkevämmäksi, harkitsevammaksi, analyyttisemmaksi ja tosiaan se paras vaikutus - henkinen jaksaminen ja toimintakyky ovat mielestäni ihan normaali-ihmisen tasolla.
Käyn töissä, ja jaksan oikein hyvin, vaikka työ on kiireistä ja vastuullista.
Minua tukee myös kognitiivinen, kuntouttava yksilöterapia, mutta paras apu on lääkityksestä, ehdottomasti.
Tätä lääkettä voin hyvällä omallatunnolla suositella kokeiltavaksi.
Negatiivisia kokemuksia on Sertralin Orionista sekä ihan kauhea kokemus Cymbaltasta, sen kanssa meinasi mennä henki.
Sivuvaikutukset kahdesta em. olivat todella mittavat.