Kriisiterapia on kestoltaan lyhyehköä ja sen kohdistuu nimenomaan tilanteeseen, jossa ihmistä on kohdannut vakava ja yllättävä traumaattinen kriisi. Tällaisia kriisejä voivat olla esim. läheisen yllättävä kuolema tai vakava vammautuminen, oma terveydentilan vakava muutos, omaan henkeen tai turvallisuuteen kohdistunut uhka, luonnon katastrofi, jonkin järkyttävän asian todistajaksi joutuminen. Usein traumaattisen kriisin uhriksi joutunut tarvitsee välitöntä psyykkistä tukea, jota toki voivat antaa myös ei-ammattilaiset, läheiset tai muut kanssaihmiset.

Ihmiset reagoivat vakaviin kriiseihin eri tavoin ja toipuvat niistä yksilöllisesti. Trauma voi aiheuttaa joillekin ihmisille erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita, kuten unettomuutta, ärtyneisyyttä, kipuja ja ahdistuneisuutta. Kriisiterapiassa pyritään lähestymistavasta riippuen käsittelemään tapahtunutta, keskustelemaan sen esiin nostamista asioista ja tunteista ja mahdollisesti rohkaisemaan trauman kokenutta kohtaamaan traumaan liittyviä asioita oireiden laajentumisen ehkäisemiseksi.

Psykoterapiamuotoja verrattaessa on hyvä tiedostaa mitä itse haluaa, kuinka pitkäksi ajaksi on kykeneväinen sitoutumaan henkisesti ja taloudellisesti. Psykoterapiamuotojen välillä eroja on terapeuteissa, heidän persoonallisuuksissaan, joustavuudessaan ja lähestymistavoissaan. Potilas on myös kuluttaja ja hänellä on oikeus tiedustella mitä hänelle ollaan ”myymässä”: mikä on terapeutin koulutus, mitä hän ajattelee ongelmien ennusteesta, mitkä ovat terapian kustannukset ja onko niihin mahdollista saada tukea. Miten terapeutti suhtautuu tuntien peruutuksiin ja muihin käytännön asioihin.Psykoterapiasta on hyvä tehdä kirjallinen sopimus psykoterapeutin kanssa.

Psykoterapiamuotojen välisiä eroja merkittävämpi voi olla ns. ”henkilökemiallinen” yhteensopivuus potilaan ja terapeutin välillä. Kovin selviä eroja tuloksellisuudessa yleisellä tasolla ei tutkimuksissa ole saatu esiin, mutta pidempikestoisten, persoonallisuutta koskevien ongelmien hoitaminen näyttäisi tutkimusten mukaan edellyttävän pidempää terapiaa.

Kognitiivisten psykoterapioiden hyödystä ahdistusoireiden ja masennuksen helpottamisessa on näyttöä. Erilaisissa elämänkriiseissä tai esim. työuupumuksessa lyhyempikin psykoterapia tai esim. työterveyspsykologin tuki voivat olla riittäviä psykologisia hoitoja. Muuta psykologista tukea voi saada esimerkiksi erilaisten kuntoutuskurssien yhteydessä, ammatinvalinnan ohjauksessa tai terveyskeskuksen kautta. Psykologiset selvittelyt voivat koskea koko työyhteisöä tai muuta organisaatiota. Psykologin antama apu voi olla myös neuvontaa erilaisten psyykkisten kuntoutus- tai hoitomuotojen suhteen.